Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Yhteys’

Kävipä pitkästä aikaa niin, että heräsin keskellä yötä pirteänä. Tiesin heti, että en taida saada ihan hetkiseen unta. Niinpä päädyin kieriskelemään sängyllä ja pohdiskelemaan asioita. Kahdesta neljään aamuyöllä ei ole välttämättä kaikkein paras hetki pohdiskella mitään, mutta minkäs teet?

Yön pimeinä tunteina tajusin, että on kaksi asiaa, jotka tavallaan yllättivät minut tässä prosessissa jossa olen. Korpialttarin lukijat tietänevät, että prosessilla viittaan vähän yli vuosi sitten käynnistämäämme uuteen seurakuntaan. Ensimmäistä asiaa olen kuvannut aiemminkin, mutta tulipahan vain asia uudelleen mieleen, kun keskustelin asiasta tuttavani kanssa. Pastoriystäväni kertoi toisen pastorin, joka toisaalla Suomessa perusti vuosi sitten uuden seurakunnan todenneen, että: ”Se mitä luulin veljesyhteydeksi, olikin vain työ-yhteyttä”. Uskoakseni mies halusi ajatuksellaan kuvata sitä, että oli yllättynyt kuinka moni lopetti yhteydenpidon, kun työ tapahtuikin oman yhteisön ulkopuolella.

En minä silti sääliä kaipaa. Enkä edes varsinaisesti kannanottoja tähän ’ensimmäiseen’ ajatukseen, sillä siitä on jo aiemminkin puhuttu.

Enemmänkin pohdiskelin tätä ’toista’ asiaa. Olen ollut aidosti yllättynyt siitä, kuinka suuri kynnys toisilla ihmisillä on tulla tutustumaan uuten yhteisöön. Olin omassa yksinkertaisuudessani ajatellut, että yrittäisin samalla innostaa mukaan sellaisia ihmisiä, joiden tiedän olevan kiinnostuneita asioista. Satun tuntemaan monia ihmisiä, jotka ovat edelleen vakaumuksellisia kristittyjä, mutta ovat syystä tai toisesta vieraantuneet omasta yhteisöstään. Olen tietoinen siitä, että ihmisillä on lukematon määrä erilaisia syitä sille, miksi he eivät enää käy mukana edes siinä seurakunnassa, jossa joskus viettivät paljonkin aikaa. Joku voi olla kokenut koko uskonsa turhaksi, mutta useimmat eivät. Syy täytyy siis olla jossakin muualla.

Minulla oli se ennakkokäsitys, että osa näistä ihmisistä haluaisi ainakin kokeilla uudenlaista seurakuntaa. Jotkut ovat henkilökohtaisia ystäviäni ja toiset vanhempieni ystäviä, siis perhetuttuja. Edelleen omassa naiiviudessani päätin, että en edes halua kalastella sellaisia ihmisiä, jotka ovat toimivassa seurakuntayhteydessä. Päätin vain lähestyä niitä, joiden arvelin olevan ilma hengellistä kotia. Yllätykseni oli melko suuri, kun huomasin etteivät monet halunneet tulla. Joidenkin on jopa silminnähden vaikeaa puhua koko asiasta.

Toki ymmärrän, että meidän tapamme toimia voi olla vieras monille. Ymmärrän senkin, että en persoonana miellytä kaikkia ja joku saattaa suorastaan inhota minua. Enimmäkseen luulen kuitenkin, että kyseessä on perinteen, ihmispelon ja viitsimättömyyden eri tavoin muotoutuva yhdistelmä.

Mitä tällä kaikella on sitten väliä? Ei kovinkaan paljoa. Lähinnä haluan jälleen jakaa jotakin oppimastani sille, joka kokee voimakkaasti, että häntä on kutsuttu perustamaan oma seurakunta. Jos olet tarpeeksi viisas oppiaksesi muilta, opi tämä minulta.

Jos päätät perustaa seurakunnan:

1. Joudut maksamaan hintaa. Tulet menettämään ystäviä ja katkaisemaan ihmisuhteitasi. Tulet myös löytämään aivan uusia ihmisiä ja rakentamaan syvemmät ja täydemmät suhteen joihinkin ennen hieman etäämmällä olleisiin ystäviisi. Näet todella, kuka on ystävä ja kuka vain esittää sitä.

2. Et voi laskea kenenkään varaan. Et voi etukäteen tietää kuka on mukana ja kuka ei. Älä silti lannistu. Jos joku ei koe haluavansa olla mukana, anna hänelle kaikki vapaus olla pois. Satsaa aikaasi niihin, jotka tulevat mukaan. Olen saanut löytää aivan uusia ihmisiä ja ihmisuhteita tämän lyhyen ajan sisällä. En vaihtaisi kokemustani mihinkään.

Read Full Post »

Kun joskus elämässä kohdalle osuu jotankin ainutlaatuista, sen yleensä tunnistaa. Omalla kohdallani Vedä Henkeä -porukan kanssa touhuaminen on yksi tällainen siunaus. Vedä Henkeä -konseptiin kuuluu seurakunnan lisäksi Talk Show- tyyppinen televisio-ohjelma, jota olimme kuvaamassa viime viikonloppuna. Kun viettää kokonaisen viikonlopun upeiden ihmisten kanssa avoimin mielin, voi oppia jotakin tärkeää. Kaksi keskeistä havaintoa Vedä Henkeä Talk Show -pilottijakson kuvauksista:

1. Yhteys
Vedä Henkeä Talk Show on valitettavasti harvinainen esimerkki siitä, miten hyvää projektia voidaan tehdä yli seurakuntarajojen. Porukan runko koostuu Vedä Henkeä -seurakunnan ja Vaasan helluntaiseurakunnan porukasta, mutta mukana on ihmisiä eri seurakunnista aina pääkaupunkiseutua ja Lahtea myöten. Ammatti-ihmiselle ärsyttävä amatöörimäisyys saattaa paistaa monesta kohtaa läpi, mutta sitä paikataan järjettömällä innolla ja luovalla hulluudella. Tässä projektissa et huomaa muuten niin harmittavan yleistä reviiri-ajattelua. Yksi tämän tiimin suurimpia vahvuuksia on se, että me olemme ensisijaisesti ystäviä keskenämme ja olemme niin järjettömän innoissamme, että haluamme tehdä televisio-ohjelmaa jopa talkootyönä. En tarkoita sitä, että kukaan ei halua minkäälaista korvausta mistään. Kyllä laite- ja tilavuokrat merkitsevät ihan konkreettista valuuttaa. Eikä ketään haittaa, jos on mahdollisuus saada pieni korvaus ajasta ja työstä. Asenne on vain se, että tätä ei tehdä rahasta vaan rakkaudesta.

2. Asenne
Joka mies tekee hyvää, näyttävää ja laadukasta rahalla. Ei ole mitenkään vaikeaa tehdä maailmanluokan tulosta maailmanluokan resursseilla. Mielestäni oli hienoa nähdä Vaasan kuvausryhmän nauttivan SuomiTV:n huippukalustosta. Oli upeaa saada käyttää viimeisintä tekniikkaa kuvatarkkaamossa ja ohjaamossa. Kuitenkin kaikkein ominaisinta tälle tiimille on se, että työtä on tehty vuosia myös paljon heikommalla kalustolla. On rakennettu itse lähetysvaunu ja mukana kulkee omatekoinen kamerapuomi. Vaasan porukka rakensi toista viikkoa upeaa lavastetta tyhjään varastohalliin. Sisällöntuotantoporukka on nukkunut yönsä rukoushuoneen kellarissa ja nyt viimeksi tyhjän liiketilan toimiston lattialla. Me osaamme nauttia hotellin mukavuuksista ja aamiaisesta, mutta meille kelpaa myös leipä ja mehu mikropuuron kera. Joku matkustaa satoja kilometrejä vain saadakseen laulaa yhden laulun tai soittaa yhden kappaleen. Tällaista asennetta on ilo katsella. Kaikkea leimaa halu tehdä työtä siten, että ollaan valmiita tinkimään omista vaatimuksista ja omasta mukavuudesta. Joskus on vain niin, että vahvalla rahoituksella ja resursseilla varustettu porukka jää lopputuloksessa jälkeen vain oman asenteensa vuoksi.

Ajoimme viime viikon tiistaina Vedä Henkeä -illan jälkeen kohti Vaasaa viemään lisää trussia studiolle. Olimme pakanneet peräkärryn täyteen ja lähdimme liikkeelle vasta iltakymmenen jälkeen. Tiesimme, että olisimme kotona vasta keskiviikon puolella ja että aamulla olisi silti edessä normaali aamuherääminen. Tiesimme senkin, että Vaasan päässä olisi silti vielä joku meitä vastassa, vaikka kello olisi lähellä puoltayötä kun olisimme perillä. Pelkääjän paikalla istuva Mika sanoi: ”Tämmöistä ei kukaan ulkopuolinen ymmärrä”. Ei ymmärräkään. Siihen tarvitaan järjetöntä intoa ja luovaa hulluutta. Molemmat ovat kultaakin kalliimpia ja aivan yhtä harvinaisia.

Ps. Koko touhussa on mukana lukematon määrä ihmisiä, yrityksiä ja yhteistyökumppaneita. Talk Shown omilta sivuilta löydät tarkemmin tietoa heistä.

Read Full Post »