Sattuipa aamupalalla lehteä lukiessani silmiini artikkeli eräästä aikamme ilmiöstä. Helsingin Sanomien jutussa kerrottiin nimittäin ruotsissakin toimivasta, ilmeisesti norjalaislähtöisestä Victoria Milan -deittipalvelusta, jossa tarjotaan mahdollisuutta tehdä syrjähyppy. Ruotsin sivustolle on jutun mukaan liittynyt jo 120 000 jäsentä ja heistä 90% elää parisuhteessa.
Nettipalvelun edustajat kokevat, että heistä tehdään syntipukkeja ilmiöön, joka on aina ollut olemassa. Kuulemma 50-60% on tai tulee olemaan uskottomia. Nettiartikkelia laajemmassa lehtiartikkelissa kerrottiin vielä, että valtaosa palvelussa mukana olevista etsii seksiä ja jännitystä, sekä väliaikaista partneria, joka olisi nykyistä kumppania kiinnostuneempi seksistä. 22% etsi piristysruisketta suhteeseensa. Mukana on vieläpä heitäkin, jotka valehtelevat olevansa naimisissa saadakseen seuraa.
Tänään, tuota juttua lukiessani tajusin olevani toivottoman vanhanaikainen. Minulle ei vain koskaan ole tullut mieleeni, että parisuhdetta piristetään syrjähypyllä tai siis sen tuomalla jännityksellä. Vähän niinkuin ei ole tullut mieleenkään hakea yksitoikkoiseen työhön jännitystä varastamalla työnantajalta tai pitkäveteiseen ajomatkaan juomalla itseäni ensin känniin. Ei, vaikka nekin ilmiöt – varastaminen ja kännääminen – ovat olleet kaiketi aina olemassa. Kun on vanhanaikanen, niin on vanhanaikainen.
Vaikuttaa siltä, että seksistä ja seksuaalisuudesta on tullut tämän ajan määräävä tekijä. Pelätään seksuaalisuuden tukahduttamista ja sen seurauksena kaikki käy. Lehtiartikkelissa siteerataan myös naimisissa olevaa Annaa. Kymmenen vuotta syrjähyppyjä harrastanut Anna kertoo tulleensa siihen johtopäätökseen, ettei ”seksi ole niin merkillistä”. Sen olisi kai Annalle voinut kertoa ilmankin syrjähyppyjä..?
Mitä mieltä sinä olet? Onko pettämispalvelu osa tätä aikaa vai olisiko syytä puhaltaa hetki ja miettiä uudestaan?
Korpialttari 