Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Säännöt’

”Kuinka toivonkaan, että eläisimme ajassa, jossa ei tarvita lakeja vartioimaan meitä syrjinältä” -Barbra Streisand

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Milla Aaltonen ja Uskontojen uhrien tuki ry:n puheenjohtaja Joni Valkiala kirjoittivat tiistain 1.6. Helsingin sanomien mielipidepalstalle yllättävän asiallista tekstiä. Ankean pitkällä otsikolla: ”Uskonnollisissa yhteisöissä ilmeneviä ihmisoikeusloukkauksia tulee tutkia” -varustetusta mielipidekirjoituksesta jäi mieleeni erityisesti seuraava kohta:

”Yhteisöstä hylätyksi tuleminen on voimakas painostuskeino. Uskonnosta eroaminen johtaa usein myös läheisten ihmissuhteiden katkeamiseen. Uskonnollisissa yhteisöissä esiintyy myös entisen jäsenen syrjimiskäytäntöjä. Esimerkiksi Jehovan todistajien sääntöjen mukaan entistä jäsentä ei saa edes tervehtiä, eikä hänen kanssaan saa keskustella; myös lähisukulaiset ja omaiset ovat velvollisia katkaisemaan yhteydenpidon entisen jäsenen kanssa kurinpitotoimien uhalla.”

Korpialttarin lukijoille ei liene epäselvää, että minä en kuulu enää helluntaiseurakuntaan. Entisenä kolmannen polven helluntailaisena voin kertoa, että minä en ole silti koskaan ollut jäsenenä tai edes kuullut sellaisesta helluntaiseurakunnasta, jossa olisi sääntönä edellä mainitun katkelman kaltainen käytäntö. Toisaalta, kirjoitettujen sääntöjen ohella taitaa aina kaikissa ihmisten rakentamissa yhteisöissä olla niitä kirjoittamattomia sääntöjä. Näitä kirjoittamattomien sääntöjen seurakuntia tiedän useita.

Kun olemme päätyneet, osin omasta valinnastamme ja osin pakosta valitsemaan toisenlaisen tien, on minulle ollut suuri yllätys huomata kuinka moni ystävä ei enää olekaan ystävä. On niitä, jotka ihan ilman sääntöjäkin katkaisevat yhteydenpidon ja päättävät olla tervehtimättä. Mielestäni on kovin erikoista, että yli kahdenkymmenen yhteisen vuoden jälkeenkin on helppoa katkaista yhteydet ihmisiin kertalaakista. Yksi seurakunnan johtohahmo esitti ajatuksenaan, että: ”Ei täällä ole pakko olla, vapaaehtoistahan tämä on.” Totta kai sekin, mutta jotenkin siihen on vaikea sovitella Jeesuksen vertausta paimenesta, joka jättää 99 etsiäkseen yhden.

Helluntairetoriikkaan kuuluvat lausahdukset ”Helluntailaiset tappavat haavoittuneensa” tai ”Meillä käy takaovi tiuhempaan kuin etuovi” ovat todisteena siitä, että monin paikoin ongelma kyllä tunnistetaan. Retoriikasta on kuitenkin vielä matkaa ihan aitoon muutokseen. Tällaista aihetta käsiteltäessä on silti muistettava, että kyllä niitä todellisiakin ystäviä on. Siis niitä, jotka uskaltavat seistä meidän rinnallamme ja osoittaa tukensa tilanteessamme. Heille suuri kiitos. Onko sinua syrjitty seurakunnassa? Onko sinua alettu karttamaan jonkin asian vuoksi? Miksi?

Mainokset

Read Full Post »

Näin loman jälkeen on mukavaa palata taas virtuaalisen päiväkirjan pariin. Lomalla ollessani huomasin ohimennen, että sivustolleni oli kommentoitu ilman minkäänlaisia tunnistamismahdollisuuksia. Ajattelin, että se taitaa olla minun vikani. En ole missään vaiheessa kertonut tämän blogisivuston sääntöjä. Tuo otsikon lause liittyy vanhaan lastenleirilakiin: ”Leirillä ei ole pakko olla, mutta siellä on pakko totella”. Samoin ei korpialttariakaan tarvitse lukea, eikä siellä tarvitse kommentoida, mutta toteltava on. Tässä muutamia perussääntöjä perusteluineen.

Erilaisissa netiketti-oppaissa sanotaan muun muassa, että:

”Kirjoita sähköpostissa (tai netissä) vain sellaista, mitä olisit valmis sanomaan henkilölle kasvotusten. Ethän myöskään lähetä vitsejä tai asiattomia viestejä henkilöille, joita et tunne henkilökohtaisesti.”

”Jos osallistut keskusteluihin internetissä, kirjoita asiallisesti äläkä häiritse tai loukkaa muita. Varmista, että viestisi liittyy ryhmän aiheeseen.”

”Jos jonkun kommentti saa sinut ärsyyntymään, vedä henkeä ja vastaa vasta kun olet rauhoittunut. Moni kirjoittaja haluaisi myöhemmin poistaa oman kommenttinsa, kun tilanne on rauhoittunut”

Muistan, kuinka takavuosina edellisen seurakuntani nettisivuilla oli vieraskirja. Se toimi ihan hyvin aikansa, mutta sitten sinne alkoi tulla monenlaista kommenttia ja joskus joku toimintaan tympääntynyt saattoi kirjoitella kolmella neljällä eri nimimerkillä saadakseen tilanteen vaikuttamaan siltä, että monikin ajattelee samoin kun hän. Saattoipa joku kirjoittaa toisen nimelläkin. Kun myöhemmin ystäväni kehitteli nuorisotyön työkaluksi Hengenveto.fi -sivuston, sinne laitettiin perinteinen palautelomake. Tuon lomakkeen kautta sitten tuli jos jonkinlaista haukkumakirjettä ja kysymyksiä ilman minkäänlaista osoitetta, mihin olisi voinut esittää perusteluita tai vastauksia esitettyihin syytöksiin. Perään saattoi jopa tulla haukkumakirje siitä, ettei oltu vastattu. Mihinkäs vastaat, kun osoitetta ei ole?

Tästä syystä korpialttarilla kommentoivat ne, jotka uskaltavat nimensä kertoa edes ylläpitäjälle. Uskon, että jokainen miettii pikkuisen tarkemmin mitä kirjoittaa, kun kirjoittaa omalla nimellään. En halua lukea sellaisia kommentteja, jotka ammutaan ihan puun takaa eikä kukaan tiedä kenen kanssa puhutaan. Helpoin tapa toimia osittain nimettömänä on kommentoida nimimerkillä, mutta laittaa oma ja toimiva sähköpostiosoitteensa mukaan. Se tieto jää vain minulle.

Olen itsekin joskus kirjoittanut vihaisena sellaisia kommentteja, jotka olen halunnut myöhemmin poistaa. Siksi on hyvä pitää pieni tauko ja palata asiaan vasta myöhemmin. Kysyen eteneminen on tehokkaampaa kun yksinkertaisten väittämien tekeminen. En poista sellaisia kommentteja, jotka ovat omia mielipiteitäni tai kirjoituksiani vastaan, jos ne ovat muuten asialllisia ja niiden lähettäjä voidaan tunnistaa. Sanon kuitenkin niille, jotka erityisesti haluavat kuulla perusteluita seurakunta-asiassamme tai omista syistäni ja perusteluistani eri valinnoissa, että soittakaa ensin minulle ja jutellaan asioista. En minä voi kaikkea netissä kertoa. Enkä edes halua. Joidenkin kommentoijien IP-osoitteet viittaavat Raahen ja Oulun suunnalle ja olen melko varma, että siellä asti ei ole tämän paikkakunnan asioista välttämättä kaikkein tasapuolisin kuva. Kuten ei meilläkään täällä ole tietoa pohjois-Suomen asioista.

Onko tässä epäselvää tai tarkennettavaa?

Read Full Post »

Sanotaan, että suomalaiset ovat kiekkohullua kansaa. Voipi olla. Ainakin lajissa on jotakin suomalaiselle metsäläiselle sopivaa rähinää. Aina joskus saa todistaa tilannetta, jossa jonkinmoinen miesporukka katselee peliä ja paikalla on joku peliä ymmärtämätön tai sellaiseksi tekeytyvä naisihminen. Naisparka ei sitten tajua millään paitsiosääntöä, pitkää kiekkoa tai muuta lajin säännöstöön kuuluvaa. On hauskaa seurata, kun ukkoparat yrittävät selittää sääntöjä naiselle, joka on koko asiaa kysynyt vain häiritäkseen miesten keskittymistä.

Oikeastaan säännöt ovat pelin ydin. Ne antavat raamit, jonka puitteissa sitten peliä viedään eteenpäin. Aina välillä koko hallillinen yleisöä huutaa rytmikkäästi tuomarille: ”nuija, nuija”, osoittaakseen nähneensä tilanteen paremmin kuin ilmiselvästi puusilmäinen oikeudenjakaja.

Oletko laittanut merkille, että kukaan ei lähesty jääkiekkoa kieltojen näkökulmasta. Kukaan ei ajattele, että tämähän on typerä laji, kun ei saa mennä paitsioon tai lyödä kaveria mailalla päähän. Kukaan ei sano, että jääkiekko on turhaa, kun kädellä ei saa tehdä maalia tai maalivahtia saa työntää ensin pois laukauksen tieltä. Ihminen hyväksyy sen, että säännöt ovat olemassa jos peliä haluaa pelata.

Jotenkin me olemme saaneet annettua uskosta sen kuvan, että ihminen lähestyy sitä kielloista käsin. Kuinka moni onkaan vastaillut sellaisiin kysymyksiin kuin: saatteko katsoa televisiota, saatteko juoda viinaa tai saatteko polttaa tupakkaa? Saako harrastaa seksiä ennen avioliittoa ja tuhat ja yksi muuta kysymystä. Miten me olemme antaneet sen kuvan, että uskossa on ensisijaisesti kysymys kielloista. Miksi ihminen ei ensin huomaa syvää ja todellista elämää, jota haluaisi elää tietyillä pelisäännöillä? Lieneekö vika viestinnässä vai peräti oman elämän esimerkissä? Onko niin, että me jotenkin kerromme säännöt ja kiellot kavereille, ennenkuin ovat edes lajista kiinnostuneet? Mitäs, jos saisimme ensin läheisemme kiinnostumaan itse pelistä ja vasta sitten alkaisimme tarkentaa pelin hienouksiin kuuluvia sääntötulkintoja?

Read Full Post »