Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Remontti’

Vaikka itse sanonkin, niin minä olen melko ahkera talkoomies. En sano sitä niinkään itseäni kehuakseni, vaan ihan vain toteamuksena. Olen aina pitänyt työnteosta ja erityisesti remontti- ja kunnostustalkoot ovat minulle mieluisia. Olen sillä tavalla sairas, että oikein odotan seuraavaa talkoopäivää. Oma isäni ja veljeni ovat myös kovia työntekijöitä. Itse asiassa he ovat kovempia työntekijöitä kuin minä. Heidän kanssaan saa aikaan ihan mitä vain haluaa. Isääni tai isiä, kuten häntä kutsun, on poikkeuksellisen hienoa seurata. Kahdentoista tunnin talkoopäivänä hän keskittyy lähes hypnoottisesti työhönsä ja häntä saa lähes käskeä tauolle tai kahville. Eikä hän silti meinaa malttaa edes kahvikupposta juoda.

Aikoinaan tuli vietettyä melko monta tuntia työssä Larsmon Lähetyskodilla. Siellä tehty alakerran ja saunan remontti oli paitsi työläs, niin myös opettava ja mielenkiintoinen. Opin muutamia uusia työmenetelmiä, joita en olisi ehkä missään muualla tullut oppineeksi. Niin ikään talkootyönä rempattu Fog-bändin keikkabussi tarjosi uutta oppia ja mielenkiintoisia haasteita. Parhaillaan olemme kunnostamassa uusia tiloja Vedä Henkeä -seurakunnalle. Omat tilat mahdollistavat vähän erikoisempia ratkaisuja, kun ei tarvitse ihan kaikkia miellyttää. Jälleen on siis mahdollisuus tehdä jotakin sellaista, jota en ennen ole tehnyt.

Pelkkien työmenetelmien ja teknisten ratkaisujen lisäksi olen kuitenkin oppinut kaksi tärkeää asiaa kaikissa edellämainituissa talkoissa. Ne haluan jakaa kanssanne:

1. Älä laske töitä koskaan kovin monen ihmisen varaan.
Kun jotakin aletaan suunnittelemaan, on yleensä mukana kovastikin innokasta ja osaavaa ihmistä. Mukana voi olla visionääriä ja innostujaa ihan kymmenittäin. Kuitenkin, kun työ alkaa, on se usein silti muutaman avainhenkilön vastuulla. Se ei ole ongelma, jos tiedostat sen etukäteen *). Jos lasket sen varaan, että kaikki ovat mukana, tulet varmasti pettymään. Pyydä mukaan muutama varmasti luotettava ja sitoutunut henkilö. Anna heille vastuu keskeisistä asioista. Siihen ympärille voit etsiä niitä, jotka voivat tehdä yhden tunnin silloin ja toisen tällöin. Jätä heille ne työt, jotka voi jättää kesken ja joita joku toinen voi jatkaa milloin tahansa.

2. Tunnista oma mielialasi.
On tragikoomista, kuinka helposti mielialasi voi vaihdella projektin edetessä. Kun aloitat työn yksin työkohteessa, voi tunnelma olla hyvä. Kun muutaman tunnin olet touhunnut, saattaa tuntua että olet yksin koko maailmassa. Hyvänä hetkenäsi ymmärrät, että ihmisillä on työesteitä tai heidän täytyy levätä tai antaa aikaa perheelle. Väsyneenä ajattelet helposti: ”Kyllä tässä mullakin töitä olis. Kyllä mäkin haluaisin levätä tai antaa aikaa perheelle.” On helppoa sortua sellaiseen ”Pitäkää tunkkinne, P****le” -ajatteluun, jossa käyt riitelemään mielessäsi niiden ihmisten kanssa, jotka eivät ole talkoisiin tulleet. On tärkeää tunnistaa oma mielentilansa ja lopettaa työt ajoissa. Väsyneenä et ole tehokas ja mielikuvariitelykään ei tuo tulosta.

Nämä kaksi neuvoa saattavat olla useimmille kovin yksinkertaisia, mutta silti ne unohtuvat niin usein meiltä kaikilta. Toivon sinulle runsasta talkoohenkeä tulevalle vuodelle.

*) Esimerkiksi edellä mainitussa Lähetyskodin projektissa oli mukana kaksi seurakuntaa, joiden yhteinen jäsen määrä oli yli 700 henkeä. Lähetyskodista innostuineita oli useita kymmeniä, mutta aktiivista remonttia tehtiin pääosin alle kymmenen hengen porukalla

Read Full Post »

Jokainen, joka on joskus intoutunut tekemään remonttia, huomaa varmasti kuinka projektilla on taipumusta laajeta. Oman kesäisen maalausurakkani valmistelutöissä olen törmännyt jo moneen kohtaan, jossa olisi tarvetta lisätöille. Malli lienee tuttu: Aluksi päätät maalata talon. Maalia kaapiessasi huomaat muutaman huonon laudan, jotka päätät vaihtaa. Lautoja vaihtaessasi huomaat, että samalla voisi terassia laajentaa ja kun sitä laajentaa, niin pihaa tulee myllättyä, joten uusi nurmi ja kenties istutukset kannattaisi laittaa samalla… Ja niin koko touhu paisuu kuin pullataikina.

Olen monella eri työmaalla huomannut samanlaisen kuvion toistuvan. Eihän siinä ole mitään pahaa. On vain järkevää tehdä mahdollisimman monta asiaa samalla kertaa. Muuten käy niinkuin kaupungin töissä joskus, kun putkimiehet, sähkömiehet ja puhelinmiehet käyvät kaikki kaivamassa saman kadun auki eri viikkoina. Välissä saatetaan laittaa uusi asfalttikin pintaan. Toisaalta on myös järkevää osata laitaa touhulle rajat. On osattava sanoa itselleen: ”tämä kelpaa vielä, sitä ei vaihdeta.”

Kai kysymys on loppuviimein rajanvedosta. On osattava tehdä elämässä rajoja, joiden yli ei mennä. Remonttikontekstissa tämä tarkoittaa sitä, että rakennusta ei päästetä liian huonoon kuntoon, mutta kun korjaustarvetta ilmenee, niin korjataan kunnolla ja oikein. Korjausvaiheessa sitten ei taas mennä överiksi. Sattumalta oman pienen maalaus/remonttiprojektini aikana olen törmännyt eri seurakuntien rukoushuonehankkeisiin. Aivan yleistä kaavaa noudattaen osa seurakunnista on päästänyt rukoushuoneensa liian huonoon kuntoon. Sellaisessa tilanteessa on todella vaikeaa yrittää määritellä paras vaihtoehto. Korjatako vielä vanhaa, purkaako vanha rukoushuone uuden tieltä, ostaako toinen kiinteistö ja remontoida se tai yrittääkö vaikkapa yhdistyä toisen seurakunnan kanssa? Jokainen seurakunta miettii tilannetta omien realiteettiensa kautta. Joillakin on rukoushuone paljon heikommassa kunnossa kuin toisella. Jollakulla on rahatilanne parempi ja jossakin on vielä mahdollisesti talkoohenki voimissaan ja nuoria tekijöitä tarpeeksi.

Rakennuksen remontoimiseen on kuitenkin aina joku ratkaisu olemassa. Mitäs, jos seurakunnan hengelliseen tilaan tulee kosteusvaurio? Mitä tehdään, jos hengellisen hengitysilman laatu on heikko tai mikä on ratkaisu, jos hengellinen pohjaratkaisu ei olekaan toimiva, vaan jää jotenkin liian ahtaaksi? Kuka silloin korjaa tilanteen? Onko aika peräti ajamassa ohi kalliisti ylläpidettävien rukoushuoneiden?

Read Full Post »