Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘John F. Kennedy’

”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.” (Matt. 11:28)

Löysin äskettäin kirpputorilta kirjan ”JFK Avoin tapaus”, ja luin sitä lumoutuneena, tuskin malttaen laskea sitä välillä käsistäni. Mieleeni muistuu tuo aika jolloinka uutinen John Kennedyn murhasta iskeytyi tärykalvoihini. Olin tuolloin 13 vuoden ikäinen ja muistan kuinka sisintäni kouraisi uutisen kuullessani, ja olin ihan varma että tuon murhan seurauksena olisi kolmannen maailmansodan syttyminen. Joko taas – oli ajatus joka nousi mieleen ensimmäisten joukossa, oltiinhan juuri lähimenneisyydessä selvitty Kuuban kriisistä, jonka Kennedy mielestäni hoiti tyylikkäästi, ilman sotimista. Ehkäpä juuri se koitui hänen kohtalokseen, että hän ei ollut kyllin sotaisa Yhdysvaltain presidentiksi. Saattaa olla niin, että ”rauhankyyhky” ei menesty heillä presidenttinä vaan ammutaan melko nopeasti alas. Kirja esittelee todennäköisimmäksi syyksi Kennedyn poisraivaamiselle sitä, että hän oli luopumassa kylmän sodan politiikasta ja aikoi vetäytyä Vietnamista.

Se valtava valehtelun ja salailun ilmapiiri, ja jopa piirisyyttäjän toimien vastustaminen kaikin mahdollisin tavoin sen estämiseksi, ettei totuus paljastuisi, oli ja on edelleen vertaansa vailla. Maailma on tottunut ajattelemaan, että Yhdysvaltain presidentti on maailman vaikutusvaltaisin mies, mutta onko sittenkään?!

Sen verran patriootti, jopa paranormaali näyttäisi Lee Oswald olleen, että ampumansa ”taikaluodin” lisäksi järjesti kuolemansa jälkeen, ettei mikään muu totuus kuin se, että hän ja vain hän yksin oli kaiken takana, pääsisi esiin! Että ei ollut mitään salaliittoa, eikä ollut tapahtunut mitään valtakoneiston junailemaa valtiokaappausta!

Tähän sopinee lainata Adolf Hitlerin kommenttia: ”Mitä suurempi valhe, sitä suurempi mahdollisuus, että siihen uskotaan.” Ei voi kuin huuli pyöreänä ihmetellä mihin kaikkeen valtakoneisto oli valmis, raivatakseen tieltä ei toivotun Presidentin ja lavastaakseen syylliseksi viattoman miehen. Pelottava on edelleen sama koneisto, jolla kansallisen turvallisuuden nimissä näyttäisi olevan rajattomat valtuudet, ilman että mitkään lait sitä sitovat!

Raamatun kirjoittajia olen myöskin joskus kuullut syytettävän jonkinlaisesta salaliitosta, joskin sen toteen näyttäminen saattaa olla jonkin verran pulmallista. Vähintäänkin yhtä pulmallista kuin yllämainitun salaliittoteorian kumoaminen! Olisi melko tyhmää jättää niin paljon aukkoja ja ristiriitaisuuksia (kuten usein annetaan ymmärtää) tarinaan, josta yritetään tehdä uskottava. Luulisi ainakin, ottaen huomioon  että puuhassa on mukana enemmän kuin yksi henkilö, voitavan saada aikaiseksi aukottomampi tarina. Raamatun tapauksessa ongelmaksi muodostunee se, että kirjoittajat ovat eläneet eri vuosisadoilla, eivätkä täten ole kasvotusten päässeet samaan ”aivoriiheen”, mikä ei kuitenkaan näyttäisi vastustajia kovinkaan paljon häiritsevän. Luulisi edes hämmästyttävän se yhdenmukaisuus, joka Raamatun kirjoituksissa kuitenkin näyttäisi olevan. Aukkojen Raamattu – on ilmaisu, jota mieluusti käytetään.

Jos nyt kuitenkin spekuloidaan Raamatun salaliitto-ajatuksella, eikö tällöin kysymyksessä olisi huomattavasti humanistisempi salaliitto? Tällainen salaliitto, tai miten sitä halutaankin kutsua, luulisi olevan enemmän kuin tervetullut! Liitto, joka tähtää siihen että ilman toivoa oleva ihmiskunta saa kokea vapautuksen ja saa iankaikkisen elämän toivon!

Read Full Post »

Minulla oli taannoin kunnia ja etuoikeus rukoilla nuorehkon mieshenkilön kanssa. Monien tärkeiden asioiden joukossa mies tuli pyytäneeksi selkeyttä siihen, mikä olisi hänen paikkansa maailmassa ja mikä Jumalan suunnitelma hänen kohdallaan on. Siinä rukoillessani tajusin, että en ollut tuota kysymystä itse miettinyt enää vuosikausiin. Syynä oli yksinkertaisesti se, että olin saanut vastauksen noihin kysymyksiin. Tiedostan kuitenkin, että tuo kyseinen pohdinta on monen ihmisen kohdalla arkipäivää. Siis ainakin sellaisten ihmisten, jotka uskovat, että Jumala on ja että hänellä on jonkinlainen suunnitelma ihmiselle.

Minä luulen, että useammat ihmiset seurakunnissa löytäisivät paikkansa, kunhan työllä olisi joku selkeä näky tai tavoite. Anna kun selitän. Tunnettu tarina kertoo John F. Kennedyn vierailleen NASAn päämajassa kuulentoa edeltävänä aikana ja tavanneen siellä lattioita lakaisevan talonmiehen. Presidentti pysähtyi ja kysyi: ”Mikä on sinun tehtäväsi?”. Talonmies vastasi: ”Olen lähettämästä ihmistä kuuhun”. Talonmies tiesi olevansa osa kokonaisvisiota ja sen vuoksi hänenkin tehtävänsä tuntui mielekkäältä.

Luulen, että jos seurakunnilla ja työyhteisöillä on selkeä tavoite ja näky, niin ihmiset alkavat löytää paikkansa tässä maailmassa. On vain kaksi tapaa saada näky. Joko sinä saat sen tai joku toinen saa sen ja sinä sitoudut sen toisen näkyyn. Kun me muutamia vuosia sitten aloitimme Vedä Henkeä -illat, oli kyseessä hyvän ystäväni saama visio. Minä en sitä ideaa keksinyt. Kun innostuin tekemään työtä ystäväni vision eteen, siitä tuli minunkin visioni. Kun miksaajat innostuivat samasta näystä, hekin kokivat vision omakseen. Miksaaja ei miksannut vain huvin vuoksi, vaan saavuttaakseen unelman. Tavoittaakseen maalin. Lähettääkseen ihmisen kuuhun.

Kun saat näyn, löydät myös paikkasi maailmassa.

Herkistele vaikka Michael W. Smithin laulua kuunnellen…

Read Full Post »