Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Ateismi’ Category

 

Reaalimaailman haasteet ovat pitäneet minut sen verran kiireisenä, että alttarille ei ole oikein ehtinyt palaamaan. Nyt on kuitenkin sopiva hetki tuumailla maailman menoa.

Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä Tero Kartastenpää intoutuu ateistin näkökulmasta pohtimaan suvivirren sopivuutta monikulttuurilliseen koulun juhlaan. Kristillisyys kun tuntuu yleisesti ottaen olevan sellaista kulttuuritonta höttöä, joka ei sovi mihinkään, eikä kuulu kenellekään.

Itse kasvoin helluntaiskenessä, enkä sen myötä ole koskaan kuulunut kirkkoon. Siksipä minunkaan ei tarvinnut osallistua kirkollisiin toimituksiin sen enempää koulussa kuin armeijassakaan. Minä en kirkon touhuja kokenut ahdistaviksi, lähinnä ne tuntuivat olevan täynnä mitään sanomatonta diibadaabaa, kun pappi yritti olla ketään loukkaamatta.

Suvivirren muistan silti laulaneeni aina erityisellä innolla. Jotenkin kyseinen virsi oli selkeä signaali kouluvuoden päättymisestä ja odottavasta kesälomasta. Sitä tuo laulu merkitsi silloin ja sitä sen merkitsee vieläkin.

On silti olemassa meitäkin, joita ärsyttää se, että uskonto pitää saada kaikkialta pois näkyvistä ja kuuluvilta. Kaikille kyllä kelpaavat pääsiäisen ja helatorstain tuomat vapaapäivät, mutta niiden sanomasta pitäisi olla hiljaa. Virsiä saa kyllä laulella, kunhan niistä poistetaan viittaukset Jumalaan ja luomiseen. Paula Vesalan uutta suvilaulua kuvataan muun muassa sanoen, että ”Uskonnollisen ylistyksen Vesala korvasi ympäristönsuojelulla ja rauhanaatteella”. Minulle vanhana jääränä muistuvat väistämättä mieleen nämäkin sanat: ”He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa…”

Oli miten oli, minua silti harmittaa tämä jatkuva tarve piilottaa Jumala pois näkyvistä. Vääjämättä tulee sellainen käsitys, että ei tarvita kuin muutama ateisti tai muslimi tai muu vähemmistöön kuuluva, ja kaikkien pitää joustaa. Joskus siinäkin tulee raja vastaan.

No. Ainahan sitä voi kotona lauleskella. Sitä ei kai kukaan (vielä) kiellä?.

 

 

 

Mainokset

Read Full Post »

Pietarin ristiinnaulitseminen. Kuva Wikipediasta.

Lähetä leipäsi vetten yli, sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen.” (Saarnaaja 11:1)

Suomesta, kuten muistakin länsimaista on aikojen saatossa lähetetty lähetystyöntekijöitä Kiinaan ja sinne syntyi useita seurakuntia, joiden sittemmin arveltiin tulleen hävitetyiksi ateistisen kommunistihallinnon toimesta. Mutta mitä enemmän noita seurakuntia vainottiin, sitä enemmän ne kasvoivat. Ei virallisesti, mutta maan alla! Aivan uskomattomia kertomuksia tännekin asti kantautuu Jumalan ihmeellisestä huolenpidosta kaikesta kärsimyksestä huolimatta. Nyt on sitten tapahtunut se mitä tuossa Saarnaajan kirjan lainauksessa luvataan.

Mutta pitikö heidän lähettää meille pullamössökristityille takaisin leipä, jota meidän länsimaiseen hyvinvointiin tottuneet elimistömme eivät kestä! Eihän meille valistuneille länsikristityille saa tulla puhumaan sellaisesta Kristuksen seuraamisesta joka maksaa vapauden kaikkine kidutuksineen, ja jopa hengen!

Laitan tähän vertailun vuoksi Joel Kontisen (Bwana Joe) blogista lainaamani otoksen ruotsalaisen papin Ulla Karlssonin mielipiteistä, jotka hän kirjoitti Kyrkans tidningiin: ”kristittyjen on jo aika lopettaa puhumasta synnistä, syyllisyydestä, verestä, uhratusta karitsasta ja muista kauhistuttavista asioista. Ne eivät kuulu nykyajan valistuneille ihmisille.”

Niin, olen saanut jo jokin aika sitten luetuksi Veli Yunin elämästä kertovan kirjan: Elävää Vettä, ja olen siitä lähtien pyöritellyt mielessäni sitä, miten siitä voisi jonkinlaisen arvion esittää. Olen oman kristityn vaellukseni aikana törmännyt sellaiseenkin mielipiteeseen, -jo useita vuosia uskossa olleen henkilön sanomana, että ”en minä ainakaan haluakaan vahvaa ruokaa, minä haluan juoda vain maitoa”, kun puheen aiheena oli sisäisen hengellisen ihmisen ruokkiminen. Sen voin todellakin sanoa, että tuo kyseinen kirja ei ole hänen kaltaisensa lukemistoa!

”Tehkää parannus” taitaa olla jo muinaisjäännös nykyajan kristillisessä terminologiassa, mutta mistäpä sitä parannusta tekemään kun syntiäkään ei enää ole olemassa!

Hassu juttu muuten että meille pitää ateistisesta Kiinasta tulla mies herättelemään meidän uinuvaa kristillisyyttämme, sillä herättelevä tuo kirja kyllä parhaimmillaan on, jos sen annetaan sitä olla. Ehkäpä se on merkki siitä, että Jumala ei ole meitä suomalaisiakaan unohtanut eikä ole menettänyt toivoaan meidän suhteemme!

Siinä missä meidän kristillinen pohdiskelumme vakavimmillaan (tosin sitä vielä takavuosina kaskuna kerrottiin) keskittynee aiheeseen: ”Jos kärpänen putoaa ehtoollis-astiaan, pyhittyykö kärpänen vai saastuuko viini”, haluan laittaa tähän loppuun otteen mainitusta kirjasta maistiaisena siitä, minkälaista jälkeä kärsimyksen akatemia parhaimmillaan saa aikaan:

”Jumala olkoon todistajani, että kaikkien kokemieni kidutusten ja haakkaamisten jäljiltä en ole koskaan vihannut vainoojiani. Olen päinvastoin nähnyt heidät Jumalan siunauksen välikappaleina ja työvälineinä, jotka hän valitsi puhdistaakseen minut ja tehdäkseen minut enemmän Jeesuksen kaltaiseksi. Kun Jumalan lapsi kärsii, sinun tulisi ymmärtää, että sellaista tapahtuu ainoastaan silloin, kun Herra sallii niin tapahtua. Ei hän ole sinua unohtanut!”


Read Full Post »

Täytyy heti aluksi todeta, että jäin suorastaan kiinni varsinkin kakkoskirjan liberaaliteologiaa käsittelevään osioon kirjasarjassa: Ennustukset Toteutuvat. Näyttäisi peräti siltä, että liberaaliteologi on ateistin paras kaveri! Sarja ilmestyi vuosina 1974-1977, ja tuli tuolloin toki luettua. Mutta on tänä päivänä ajankohtaisempi kuin tuolloin. Onneksi ei ole tullut hävitettyä.

Lainaus professorilta joka erosi tehtävästään tajuttuaan vaaran, joka hänen opetuksestaan koitui opiskelijoiden uskolle.

”Minusta tuli teologi, koska Raamatun tieteellinen tutkiminen kiinnosti minua. Vasta vähitellen minulle selvisi, että teologian professorilla on myös käytännöllinen tehtävä, nimittäin opiskelijoiden valmentaminen evankelisen kirkon palvelukseen, ja että minä en täyttänyt tätä käytännöllistä tehtävääni vaan kaikesta pidättyvyydestäni huolimatta tein oppilaani pikemminkin kelpaamattomiksi työhönsä.” (J.Wellhausen, Ennustukset Toteutuvat 2, s. 38-39)

On jo aikaisemmin todettu, että kyseinen liberaaliteologia kieltää järjestelmällisesti kaiken, mikä tekee kristinuskosta kristinuskon. Kirjan mukaan syy, miksi se niin suuresti silti vetää nuoria ihmisiä puoleensa, on sen itsevarma esitystapa. Modernistit korottavat itsensä ainoiksi oikeiksi tiedemiehiksi, kun taas ne, jotka pitävät kiinni kirkon peritystä uskosta, ovat muka tietämättömiä.

Ateistit, nykyisin tunnetuimpana äänitorvenaan antisankarimme Dawkins, pitävät itseään valistuneina, kun ne jotka eivät ole ateisteja, elävät pimeydessä. Kaikki paha maailmassa on heidän mielestään uskonnon aiheuttamaa.

”Ateismi on aina osoittautunut merkillisen aggressiiviseksi, mikä todistaa, että se on oikeastaan enemmän Jumalalle vihamielistä kuin Jumalasta vieraantunutta. Voisi luulla vannoutuneiden ateistien pitävän suurena tehtävänään selityksen löytämistä maailmalle, jossa ei ole Jumalaa, tai muuten parhaan kykynsä mukaan koettavan selviytyä maailmassa, josta puuttuu Jumala. Sen sijaan saamme nähdä ateistien kuluttavan melkein koko elämänsä Raamatun Jumalan vastustamiseen ja kristinuskoa vastaan hyökkäämiseen! Tämä taistelu tuulimyllyjä vastaan tuntuu olevan heidän ateisminsa päätarkoitus, ja se todistaa joka tapauksessa, että heitä vaivaavat uskonnolliset kompleksit”. (Ennustukset Toteutuvat 2 s. 215)

Agnostisismi, mielestäni varsin merkillisenä isminä, puolestaan esittää kantansa Jumalan, ja yliluonnollisen olemassaoloon varovaisen hienostuneesti. Ei myönnä eikä kiellä.

Yhteenvetona voidaan näin maallikon näkökulmasta todeta: samaa sontaa eri paketeissa, nimityksistä huolimatta. Onhan maailmassa sentään jokunen miljoona ihmistä, jotka ovat konkreettisesti kokeneet Jumalan olemassaolon. Jumalan, joka ei suinkaan yritä piileskellä, vaan odottaa ihmisen lähestyvän itseään!

On mielenkiintoista, sanoisin jopa traagista, seurata miten ateistinen Kiina ”valistaa” kiduttamalla toisinajattelijoita, tällä hetkellä erityisesti kristittyjen oikeuksia puolustavaa asianajajaa, johon liittyen ohessa linkki. Suvaitsevainen maailma on hiljaa? Jumala meitä tuolta valistukselta varjelkoon!

http://bwanajoe.blogspot.com/

Read Full Post »

”Herra on minun paimeneni, enkä mä muuta sitten tarttekkaan.” (Pienen pojan oivallus Psalmin 23 jakeesta 1)

Alla ote Naturalistisesta Genesiksestä. (Alkuräjähdys 1:1-2)

1. Alussa tyhjiö oli tyhjääkin tyhjempi. Kerta kaikkiaan mitään ei ollut olemassa.

2. Sattuma liikuskeli tyhjääkin tyhjemmässä tyhjiössä ja sanoi: ”Tulkoon alkuräjähdys!” Ja alkuräjähdys tuli. Ja kas, kolmen minuutin kuluttua oli jo jotain olemassa.

Sitä, oliko Luonnonvalinta tuolloin jo olemassa, yhdessä Sattuman kanssa asioita kehittelemässä, ei tarkkaan varmuudella tiedetä. Luontoahan ei vielä varsinaisesti ollut olemassa, mutta voisi olettaa Hänenkin malttamattomana odottaneen pääsyä valitsemaan. Oliko Itsekäs Geeni jo tuolloin mukana jäänee toistaiseksi arvailujen varaan. Ehkä Hän ilmestyi vasta yhdessä elämän ilmestymisen kanssa.

Sitä, olivatko kyseiset kolme minuuttia nykyisen minuutin pituisia vaiko erikoispitkiä, ei myöskään vielä tiedetä. Kuten ei sitäkään miten tyhjiö räjähtää tai mikä siinä tyhjiössä ylipäätään räjähti, kun mitään ei ollut olemassa. Ja miten räjähdys sai aikaan järjestystä, kun se mitä tänä päivänä räjähdyksestä tiedetään, näyttäisi päin vastoin aiheuttavan tuhoa ja hävitystä, sanalla sanoen kaaosta.

Myöskään se miksi jotain ylipäätään lähti tyhjästä kehittymään, puhumattakaan siitä, miksi ja miten elämä syntyi ei vielä ole saanut tyhjentävää vastausta. Toisaalta, koska aikaansaajana on Sattuma, saattaa koko kysymyksen asettelu olla argumentaatiovirhe. Siitä voimme olla kuitenkin varmoja, että tiede kykenee, jos ei ihan heti niin ainakin myöhemmin, tai viimeistään korjattuaan riittävästi itseään, selittämään kiperimmätkin kysymykset. Sikäli kuin ne mitään selitystä kaipaavat.

Nythän saattaa joku tarkkaavainen lukija ihmetellä miksi moinen otsikko postauksella, joka muuten näyttäisi olevan täyttä faktaa ilman fiktion häivääkään. No, sana sattui silmään eräässä lukemassani kommentissa joka irvaili raamatun luomiskertomusta. Joten poimin sen siitä koska tuo näyttäisi sopivan, jopa enemmän kuin hyvin, otsikoksi tähän tarinaan. Ja tämä tarinahan on tosi!??

Read Full Post »



”Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas. Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta. Onhan kirjoitettu:  – Hän vangitsee viisaat heidän omaan viekkauteensa.” (1. Kor. 3:18-19)

Sain juuri luettua läpi kirjan ”Ateismin sietämätön keveys”, ja ajattelin tuoreeltaan kirjoittaa tuntemuksista joita se herätti. Kuten minut tuntevat tietävät, ei koulusivistykseni ole kovin kummoinen, joten ”umpeen kuromista” on rutkasti. Jostain iski lukuvillitys joka on nukkunut ruususen unta monta vuosikymmentä. Eipä silti, ei tässä nyt sentään tohtorinväitöskirjaa tavoitella!

Ainakin sen tulin tietämään, ettei ainoastaan uskontoja ole maailmassa paljon, vaan erilaisten ismien kirjokin näyttäisi olevan loputon. Postmoderni ihminen on kehitellyt ajatuskuvioitaan jo niin pitkälle, että hänellä alkaa olla vaikeuksia sen tiedostamisessa onko hän oikeasti olemassa vai ei. Näyttäisi todellakin siltä että Jumala on suorastaan vanginnut viisaat oman viisautensa vangiksi.

Ateisti, joka toteaa Jumalan olevan kuollut, tarvitsee Häntä kuitenkin ainakin sen verran, että voi syyttää Häntä kaikesta maailmassa ilmenevästä pahuudesta! Evolutionismiin uskova ateisti sanoo ihmisen olevan eläin, josta seuraa että maailmassa (kuten eläinmaailmassa) vallitsee vahvemman oikeus. Josta taas seuraa, että vain parhaat selviävät. Silti hänkin on vaatimassa (eläimelle) ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa! Missä logiikka? Merkillisin kaikista lienee kristillinen ateismi, jota ei kai tavallisen tallaajan mielestä pitäisi voida olla olemassakaan, mutta niin vain on!

Mieleen tulee asetelma jossa Jumala on sanonut ihmiselle otsikon tavoin: Hyvä on, saat sen mitä tilasit! Hoida homma niin kuin parhaaksi näet. Minä vetäydyn joksikin aikaa taka-alalle!

Merkeistä päätellen: ei hyvältä näytä. Ihmiskunta on sotkemassa lainaksi saamansa planeetan niin että jonkun on kohta puututtava ulkoapäin asioihin ettemme huku myrkkyihimme!

Luin juuri Anna-lehdestä ”viikon pusun” joka annettiin Jari Tervolle. Kunnianosoitus johtuu kolumnista, jossa hän toteaa että nyky-yhteiskuntaa pitäisi tarkastella muilla kuin parin tuhannen vuoden takaisen kirjan asenteilla.

Tuohon on todettava vain: Tuon pari tuhatta vuotta vanhan kirjan päähenkilö kuitenkin sanoo loppupeleissä missä ihmiskunnan kaappi seisoo. Tykättiin siitä tai ei.

Read Full Post »