Tätä kirjoittaessani on jo selvinnyt, että presidentinvaalien toiselle kierrokselle selvisivät Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto. Henkilökohtaisesti yllätyin myös Paavo Väyrysen hienosta kampanjasta, sillä olin todella skeptinen hänen mahdollisuuksiensa suhteen, kun kuulin hänen lähtevän mukaan kisaan. Mielestäni on hienoa, että Väyrynenkin jaksoi vielä kampanjoida.
Olen pettynyt ja jossakin määrin jopa järkyttynyt siitä, kuinka rajuja kommentteja erityisesti Haaviston hyvä vaalitulos aiheutti. Omassa lähipiirissäni ja Facebook-kavereissani on monia vapaiden suuntien kristittyjä. Tämä on seurausta siitä, että olen joskus toiminut helluntaipastorinakin. Erityisesti uskovien kohdalla tuomitseminen, halveksunta ja täydellinen kunnioituksen puute on tyrmistyttävää. Muutamien tuntemieni pastoreiden arvostus koki kyllä kohdallani kovan kolauksen.
Facebookin moninaisten tilapäivitysten joukosta poimin nopeasti pari ajatusta: ”Mitä suvaitsevaisempi mieli, sitä avarampi suoli!” (toistasataa ’tykkäystä’ tätä kirjoitettaessa) tai ”Vastakkain Vapaamuurari, jonka juhlia johtaa homo Marco. Vastassa julkihomo, joka ei ole käynyt armeijaa. Ketä kristitty äänestää????”
Minua masentaa ja ärsyttää kanssauskovieni suhtautuminen presidenttiehdokkaisiin. Muistelen, että erityisesti hellutaiherätyksessä politiikkaa pidettiin syntinä tai ainakin paheksuttavana vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Nyt jokaisella on jokin mielipide asiasta, mutta ei välttämättä ymmärrystä.
Monet uskovat tuntuvat olevan presidentinvaaleissa puolustamassa Raamatullisia arvoja, huolehtimassa kansakunnan moraalista tai varoittamassa kansakuntaa uhkaavasta Jumalan tuomiosta. Vaikuttaa siltä, että joidenkin uskovien mielikuvissa presidentillä on valtaa kuin muinaisilla faaraoilla. Niinpä he äänestävät Sari Essayahia, koska tämäkin on uskova. Jotenkin he kai kuvittelevat, että uskovan presidentin myötä koko kansa kokee jonkinlaisen kääntymyksen. Älä käsitä väärin, Sari esiintyi mielestäni edukseen kampanjassaan ja häntä äänestääkseen voi varmasti löytää hyviä syitä. Usko ei liene silti se oleellisin syy presidenttiä valittaessa.
En välttämättä jaa samoja arvoja Pekka Haaviston tai Sauli Niinistön kanssa, mutta en voi uskoa esimerkiksi Haaviston homouden olevan jollakin tavalla este hänen kyvyilleen hoitaa presidentin tehtäviä. Olen toki sen verran perinteinen, että toivon näkeväni linnanjuhlia isännöimässä ihan tavallisen heteroparin, mutta en osaa venyttää tätä eeppisiin mittasuhteisiin. Olen yksinkertaisesti siltä osin vanhanaikainen. En sen enempää.
Loppujen lopuksi presidentin merkitys lienee silti melko vähäinen noin niinkuin jokapäiväisen elämän kannalta. Luulen, että uskovien tylyt kommentit tekevät paljon enemmän hallaa kuin yksikään presidentti voisi tehdää hyvää uskovien näkökulmasta. Me ammumme itseämme jalkaan.
Joka tapauksessa minä häpeän kanssauskovieni kommentteja ja rajuja tuomioita. Toivotan omasta puolestani siunausta molemmille ehdokaille ja toivon menestystä ja voimia jäljellä olevaan kampanjointiin.
Korpialttari 
Kiitos näistä mahtavista viisauden sanoista!
Puit sanoiksi monta sellaista asiaa joita itsekin on pohtinut.
Kiitos itsellesi kommentista. Halusin nopeasti kirjoittaa jotakin, koska ’tilanne on päällä’.
Hyvä kirjoitus Rami!
Minä olen takuuvarmasti vielä vanhanaikaisempi ajattelussani, mutta näen silti eron sillä, miten tulee suhtautua ihmiseen itseensä verrattuna hänen elämäntapoihinsa.
Me olemme perinteisesti ottaneet esimerkiksi Sodoman ja Gomorran kohtalon, halutessamme kertoa maailmalle mitenkä homoille käy, eikö vain?
Ja tiedämme toki Raamattua lukeneena, millaiset tapahtumat edelsivät noiden kaupunkien tuhoa. Mutta olemmeko tulleet ajatelleeksi ettei esimerkiksi alla olevassa Raamatun kohdassa mainita ollenkaan sanaa homous, vaikka me perinteisesti olemme sen siihen lukeneet, ja vieläpä niin, että se oli lähes ainoa syy?:
”Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo.” (Hes. 16:49)
Tämähän ei tietenkään tarkoita homouden hyväksymistä, suosimisesta puhumattakaan. Tuomiovalta kuuluu Jumalalle, ja meidän tehtävämme on pitää tarjolla Sanaa, joka sitten tekee oman tehtävänsä. Edellämainittu lainaus toimii kuitenkin hyvänä muistutuksena siitä, mihin yltäkylläisyys ja huoleton lepo pahimmillaan voi johtaa.
Olen kampanjan edetessä yhä enemmän ”tykästynyt” Haaviston miellyttävään ja asialliseen esiintymiseen, enkä epäile etteikö hän olisi riittävän asiantunteva Suomen presidentiksi. Mutta ihan vain vanhanaikaisuuttani tunnustan äänestäväni toisella kierroksella Niinistöä. Paljastettakoon sekin, että ensimmäisellä kierroksella äänestin Soinia, ja olisin tehnyt saman toisellakin. 😉
Ei omena kauas puusta putoa. Soinia äänestin minäkin ja Niinistöä taidan äänestää toiselle kierroksella. Olin pitkään kahden vaiheilla tuossa ensimmäisellä kierroksella, mutta luin Twitteristä ajatuksen (joka saaattoi olla Putous-ohjelmasta) että ”Mitä yhteistä on banaanilla ja Soinilla? Apinat tykkää molemmista. Sen luettuani päätin äänestää Soinia, sillä itsensä älyköiksi julistaneiden sosiaalisen median sankareiden röyhkeys ärsyttää.
Haavisto on esiintynyt asiallisesti ja hän on tehnyt paljon hyvää. Minä olisin ollut valmis hyväksymään Niinistön presidentiksi jo kauan sitten, enkä ole nähnyt tarvetta ehdokastani muuttaa. Olen silti syvästi pettynyt kanssauskovieni asenteeseen. Toivon, etteivät meidän seurakuntamme jäsenet sorru ala-arvoiseen arvosteluun.
Fiksusti tiivistetty!
Mukavaa lukea vaihteeksi korrektia tekstiä vaaleihin liittyen! Ehdokkaista voi ja saa olla eri mieltä, mutta kukaan ei voita mitään sillä että loka roiskuu. Kiitos Rami tästä.
Rami, hyvin kirjoitit. Ihan samoissa ajatuksissa olen ollut, en tosin pelkästään näiden vaalien aikana, vaan jo pitkään.
t: Juha
Kiitos Pr, Timo ja Juha!
Kun mietin Egyptin vaalitulosta (= islamistien voitto), olen onnellinen siitä, että Suomen politiikka on maallistunutta. Vastavoimia demokratiassa tarvitaan. En usko, että haluaisin asua maassa, jossa esim. herätyskristillisyys olisi ainoa sallittu uskonnollisuuden muoto. Olen kiitollinen jokaisesta sydämestään kristitystä kansanedustajasta, jaan heidän arvomaailmansa ja rukoilen heidän puolestaan. Pysyköön kuitenkin Suomi kaikkien suomalaisten, ei vain oikealla tavalla uskovien maana. En nimittäin itsekään lukeutuisi kaikkein oikeaoppisimpien joukkoon.
Hienoa Rami, että tartuit asiaan. Itse törmäsin samaan ilmiöön joidenkin omien fb kavereideni kohdalla ja täytyy sanoa, että hävetti heidän puolestaan. Tästä saa vielä monet keskustelut aikaseksi..
Joel
Kiitos palautteesta. Kiva että itsekin intouduit kommentoimaan tänne.
oikein veliseni 🙂
Hyvin kirjoitettu! Kiitos!
Kiitos palautteesta Sami ja Malla!
Niin niin….. Mä olen asian kohdallani miettinyt siten että jos mun rakas taivaallinen Isäni pitää houmoutta syntinä ja tuomittavana miksi mä taistelisin vastaan olemalla erimieltä taivaan isän kanssa. Tämä on mulle selvää ei tarvi pohtii ja miettii olenko suvaitsevainen vai mitä olen! Joten ääneni menee Niinistölle niinkun meni eka kieroksellakin!
Hei Sussu ja kiitos palautteesta. Jokainen saa toki äänestää omien ajatustensa, arvojensa ja periaatteidensa mukaan. Se on keskeinen osa demokratiaa. Oma kirjoitukseni keskittyi lähinnä pohtimaan erityisesti uskovien tylyä asennetta ja mautonta kirjoittelua.
Yleisesti ottaen ei liene kuitenkaan niin, että Haavisto on syntinen ja Niinistö ei. Tuo meille rakas kirja kertoo, että ”jokainen on syntiä tehnyt ja Jumalan kirkkautta vailla”. Näin ollen Sauli ja Pekka ovat syntisiä siinä missä sinä ja minäkin. Synnittömyys ei liene sekään siis paras argumentti äänestyskäyttäytymiselle. Semminkään, kun synti on aina syntiä ilman sen kummempia listoja siitä, että mikä synti on toista vakavampaa. Mutta tämä menee jo teologiseksi kikkailuksi, eikä se ole kivaa.
Hienoa, että ehdokkaasi on menestynyt. Toivottavasti hän menestyy myös jatkossa.
Joo näihän se toki on molemmat ovat syntisiä ja en ole minäkään synnitön virheitä tehdään ja toivottavasti niistä jotain opitaan! Jännityksellä odotan mitä tuleman pitää eletään me se verran mielenkiintosia aikoja muutenkin tässä maailmassa! Eräs asia joka itseäni kiinnostaa on Iranin tilanne koska räjähtää se voi olla pojat sit kolmas maailmansota, mut päivä kerrallaan ja Herraamme luottaen!
Kiitos Rami! olet ollut ihan samalla viival kun minä,tosin ekalla kerralla ääneni meni Sarille..toinen menee Niinistölle.Viisautta me jokainen uskova tarvitaan tässä ajassa.Taivaan iskän suurta siunausta sinulle,rukoillen eteen päin!!
Olet visas mies vaikka oletkin noita uskovaisia. Kirjoitit niin fiksusti, että alan uskoa siihen, että kaikki uskovaiset eivät olekaan umpipäisiä Raamatulla päähän iskijoitä.
Vielä kerran: tiivistit monen ihmisen ajatukset
Vapaus, veljeys ja tasa-arvo!
Kiitos Tammikuu44, kommentistasi. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat muuten arvoja, joihin jokaisen uskovankin luulisi olevan helppoa sitoutua. Ne kun ovat keskeisiä myös kristinuskossa.
Ikävää, jos kanssauskovani ovat mielessäsi profiloituneet umpipäisiksi Raamatulla päähän iskijöiksi, sillä monet heistäkin ovat silti kultaisia ja hienoja ihmisiä. He eivät kenties ole vain oppineet keskustelemaan eri näkemyksiä omaavien ihmisten kanssa syystä tai toisesta.
Joka tapauksessa: Hyvää talvea ja menestyköön ehdokkaasi vaaleissa. Piipahda aina silloin tällöin korpialttarilla kommentoimassa.
[…] « Vaaleista… Winchester – ase, joka valloitti lännen […]