”Herra on minun paimeneni, enkä mä muuta sitten tarttekkaan.” (Pienen pojan oivallus Psalmin 23 jakeesta 1)
Alla ote Naturalistisesta Genesiksestä. (Alkuräjähdys 1:1-2)
1. Alussa tyhjiö oli tyhjääkin tyhjempi. Kerta kaikkiaan mitään ei ollut olemassa.
2. Sattuma liikuskeli tyhjääkin tyhjemmässä tyhjiössä ja sanoi: ”Tulkoon alkuräjähdys!” Ja alkuräjähdys tuli. Ja kas, kolmen minuutin kuluttua oli jo jotain olemassa.
Sitä, oliko Luonnonvalinta tuolloin jo olemassa, yhdessä Sattuman kanssa asioita kehittelemässä, ei tarkkaan varmuudella tiedetä. Luontoahan ei vielä varsinaisesti ollut olemassa, mutta voisi olettaa Hänenkin malttamattomana odottaneen pääsyä valitsemaan. Oliko Itsekäs Geeni jo tuolloin mukana jäänee toistaiseksi arvailujen varaan. Ehkä Hän ilmestyi vasta yhdessä elämän ilmestymisen kanssa.
Sitä, olivatko kyseiset kolme minuuttia nykyisen minuutin pituisia vaiko erikoispitkiä, ei myöskään vielä tiedetä. Kuten ei sitäkään miten tyhjiö räjähtää tai mikä siinä tyhjiössä ylipäätään räjähti, kun mitään ei ollut olemassa. Ja miten räjähdys sai aikaan järjestystä, kun se mitä tänä päivänä räjähdyksestä tiedetään, näyttäisi päin vastoin aiheuttavan tuhoa ja hävitystä, sanalla sanoen kaaosta.
Myöskään se miksi jotain ylipäätään lähti tyhjästä kehittymään, puhumattakaan siitä, miksi ja miten elämä syntyi ei vielä ole saanut tyhjentävää vastausta. Toisaalta, koska aikaansaajana on Sattuma, saattaa koko kysymyksen asettelu olla argumentaatiovirhe. Siitä voimme olla kuitenkin varmoja, että tiede kykenee, jos ei ihan heti niin ainakin myöhemmin, tai viimeistään korjattuaan riittävästi itseään, selittämään kiperimmätkin kysymykset. Sikäli kuin ne mitään selitystä kaipaavat.
Nythän saattaa joku tarkkaavainen lukija ihmetellä miksi moinen otsikko postauksella, joka muuten näyttäisi olevan täyttä faktaa ilman fiktion häivääkään. No, sana sattui silmään eräässä lukemassani kommentissa joka irvaili raamatun luomiskertomusta. Joten poimin sen siitä koska tuo näyttäisi sopivan, jopa enemmän kuin hyvin, otsikoksi tähän tarinaan. Ja tämä tarinahan on tosi!??
🙂 Itsekäs Geeni 🙂
>>Itsekäs Geeni>>
Sanottakoon selvennykseksi että tuohan liittyy itse määrittelemääni, naturalistiseen, vähemmän pyhään kolminaisuuteen: Sattuma Luonnonvalinta ja Itsekäs Geeni. 😀
Itse ajattelen että elämän syntyhetki on miljardeja vuosia sitten.
Miten se syntyi ja miksi,sitä saa pohtia.
Uskon myös, että mailmankaikkeudessa on lukematon määrä elollista elämää, sillä jos ja kun ajattelemme niitä miljardeja aurinkokuntia, niin miksi vain täällä on elämää ja kaikki muu kuin rekvisiittaa.
Ehken elämä muualla on jo paljon sivistyneempää, sillä täällä se on vielä raadollista ja alkutekijöissään.
>>Miten se syntyi ja miksi,sitä saa pohtia.>>
Niinpä niin, siinä sitä pohtimista riittää. Minulle henkilökohtaisesti riittää se, mitä raamattu ilmoittaa maailmankaikkeuden ja elämän synnystä. Senkin uhalla, että siten saa vähintäänkin lapsellisen leiman.
Olen kaikkea muuta kuin asiantuntija näissä syntyhistoriaan liittyvissä fysiikan ja kemian lainalaisuuksissa, mutta tuohon auttaa jossain määrin Wikipedia.
Hassulta tuntuu näin maallikosta muun muassa se, että kun tiede rakentaa universumia, riittää siihen muutama minuutti, jonka pitäisi olla jonkin fuusion reaktio-aika. Mutta Jumalalta moinen ei mitenkään voi onnistua, edes päivässä!
Hän, joka on luonut kaikki atomit, kyllä tietää parhaiten kulloiseenkin tapahtumaan tarvittavat ajat. Joten, kuka tietää, tiede saattaa tahattomasti todistaa luomiskertomuksen paikkansapitävyyden. Sen, että asioiden on sittenkin tapahduttava nopeasti, etteivät reaktiot mene ”poskelleen”. Jos Jumala kykenee luomaan jotain tyhjästä, miksi Hän tarvitsisi tuohon kaikkeen mittaamattoman pitkiä aikoja?
Ehken ihmisessä on jotain jumalallista, luovaa ideaa.
Ensin kaivetaan perunamaa, sitten vähän lisää ja siihen porkkanamaa ja taas lisää ja siihen mansikoita, tomaatteja, kurkkua, kurpitsaa jne.
Onhan tuohon mennyt aikaa, mutta aikaa on ja se on loputon.
>>Ehken ihmisessä on jotain jumalallista, luovaa ideaa.>>
Ellei Jumalan kuvassa ole luovuutta, ja edes häivähdys Jumalallisesta luonnosta, niin missä sitten! Sikäli napakymppiin osuva pohdinta.
Valitettavan usein vain ihmisen luovuus suuntautuu väärille urille, toisen ihmisen vahingoittamiseen tarkoitettujen asioiden keksimiseen. Sivutuotteena sitten saattaa, ikään kuin vahingossa, syntyä yleishyödykkeitä arkikäyttöön. Tämä on tietysti kärjistämistä, muttei kuitenkaan ihan tuulesta temmattua.
>>Ehken>>
Uteliaisuuteni heräsi jälleen, joten on ”pakko” kysyä: Satutko tuntemaan, tai sanooko mitään nimi Veikko Kivikangas? Sattuu näet kyseinen henkilö tulemaan hakematta mieleen, ja lienee ainoa, jonka olen kuullut käyttävän tuota ilmaisua? 😉
P.S. Luonnollisestikaan ei ole pakko vastata.