Tänään Viwella lähti maailmalle. Viwella on vanha puuvene, jonka ostimme kaveriporukalla ja jolla tuli viime kesänä nautittua upeista rannikkomaisemista täällä Pietarsaaren seudulla. Vene päätettiin kuitenkin kokeeksi laittaa myyntiin ja niinhän siinä kävi, että vanha rouva lähti eläkepäivilleen Ranskaan asti.
Minun täytyy häpeäkseni tunnustaa eräs asia. En ole koskaan oikeastaan ollut mikään veneilyihminen, vaikka sinänsä olen ajatuksesta pitänytkin. Siitä huolimatta, kun Viwellan kauppa alkoi varmistua, huomasin olevani ennenkokemattoman ja rajun venekuumeen kourissa. Tiedäthän? Voi olla, että sinun kuumeesi on autokuumetta, talokuumetta tai matkakuumetta. Kuumeen iskiessä selailet netissä tuntikausia kiinnostuksesi kohdetta ja tuntuu, että jos nyt justiinsa et tee ostopäätöstä, niin pääsi räjähtää. Illalla pyörit sängyssä ja näet haavekuvia silmissäsi veneestä tai autosta tai talosta. Kenties ajelet autollasi vähän huviajelua ja samalla kiertelet liikkeitä tai kiinteistövälittäjän ikkunoita kiinnostuksen kohteestasi riippuen.
Minä huomasin istuvani lumisen veneenrötiskön tuolilla ja haaveilevani merituulen tuiverruksesta ja lokkien kirkunasta. Ainoastaan pakkasen yltyvä kipristely takalistossani palautti minut reaalitodellisuuteen. Tein mielessäni laskelmia ja vertailuja eri venemallien järkevyydestä ja huomasin nostavani mielessäni päättämääni maksimihintaa ylöspäin, koska oli niin hienoja veneitä ihan vain vähän kalliimmalla saatavilla. Mietin, kuinka tuunaisin veneestäni vähän enemmän itseni oloisen veneen ja mistä saisin kätevästi venetrailerin, mikäli sellainen ei kuulunut katsomaani tarjokkaaseen.
Ja aivan yhtäkkiä kuume laski. Ei tässä nyt mikään kiire ole. Ostan, jos ostan ja en, jos en. Onhan sitä tärkeämpääkin käyttöä rahalle. Mistä ihmeestä meihin iskee aina aika ajoin ostovimma? Miksi sitä aivan ulkoapäin viisaalta vaikuttava ihminen hullaantuu joskus haluamaan materiaa niin paljon, että näkee unta siitä? Oletko sinä ollut ostokuumeen kourissa? Mitä silloin halusit? Ostitko? Oletko nyt tyytyväinen ostokseesi?
Korpialttari 
Ostin syksyllä 2009 matkan Israeliin koko perheelle. Oh, boy, mikä matkakuume! Olin potenut sitä jo useamman kuukauden, kun päätös syntyi. Olen edelleen tyytyväinen ostokseeni, kuten useimpiin, joita teen. Meillä oli mahtava perhematka, joka katkaisi arjen ja jolla sai auringon hellää hoitoa atooppiselle iholle.
Poden matkakuumetta joka talvi. Suomen pakkaset saavat mielen lentämään lämpimään. Iho kuivuu ja kutisee pimeydessä, luut ja ytimet jäätyvät aamulla töihin pyöräillessä ja kun joulu lähestyy, aurinko on muisto vain.
En koe matkailua hukkaan heitettynä rahana. Koen sen investointina hyvinvointiin. Se on hetkellinen pääsy irti arjesta, ruuanlaitosta ja pyykkäyksestä. Toki kaikki se taas jatkuu matkan päätyttyä, mutta jollakin tavalla akut latautuneina. Matkakuume on haaveilua, turhaakin, mutta aina joskus se johtaa tulokseen. Säästän mieluusti vaikka useamman vuoden, kunhan joskus pääsen lämpimään.
[…] ankara veneilykuume pitävät minut poissa tietokoneeni ääreltä. Marraskuussa 2010 kirjoittelin ostovimmasta, joka tuntuu meistä itse kutakin joskus vaivaavan. Tällä kertaa minua ei niinkään vaivaa […]