Islannin tulivuoren purkauksen aiheuttama tuhkapilvi tuntuu innoittavan monenlaisia ajattelijoita kertomaan näkemyksiään asiasta. Intoudunpa minäkin. Erilaisilla keskustelupalstoilla ilakoidaan sillä, että kaiken maailman työmatkaajat joutuvat hetkeksi pysähtymään ja turhaan lomalla ramppaavat saastuttajat saavat maistaa omaa lääkettään. Omalla patiollaan keväästä nauttivat suomalaiset paistattelevat hetken tuossa ihanassa vahingonilon ja ylemmyydentunteen syleilyssä. Suomalais-Einsteinin ideologian lentomatkailua vastaan voi kiteyttää yhteen vastaansanomattomaan argumenttiin: Koska minun ei tarvitse lentää, kenenkään ei tarvitse lentää. Näiden ilmastonatsien keskeisin saavutus onkin ollut saada työmatkalle lentäminen tuntumaan rikokselta.
Toisaalta seurakuntapiireissä on tähän kyseiseen ilmiöön liitetty jos minkälaista apokalyptistä skenaariota. On viestiä lopunajoista, ilmestyskirjan petoa ja monenlaista sanomaa katumuksen ja tuomion kuluneilla aihe-alueilla. Kuka tietää, ehkä aika osoittaa viestit todeksi? Minä kuitenkin mietin ensisijaisesti sitä, kuinka haavoittuvainen koko Euroopan lentoliikenne onkaan. Täytyy todeta, että lakkojen vuoksi kentälle jääneiden tai laukkunsa hukanneiden kohtalot eivät ole jaksaneet minua suuresti aiemmin kiinnostaa. Nyt kun olen itse jumissa kaukana kotoa tajuan, kuinka ikävää tämä on. Moni ajattelee, että onhan se kivaa olla lomalla vähän pitempään. Niin minäkin ennen ajattelin. Itse asiassa yksikään tapaamistani ihmisistä ei silti nauti ylimääräisestä ”lomasta”. Rahaa tai vaatteita ei ole mukana tarpeeksi, työt jäävät tekemättä ja jatkuva epätietoisuus mahdollisesta lennosta syö suurimman osan nautinnosta.
Kaikkein eniten tajuan, kuinka paljon perhe ja ystävät merkitsevät. Jos perheeni olisi täällä, ei muutama päivä haittaisi mitään. Jos ystäväni olisivat mukana, me keksisimme varmasti tekemistä vieraassakin kaupungissa. Ruuben haluaa rakentaa pyörästään helikopterin, jolla tulla hakemaan minua. Minä odotan Ruubenin kopteria. Sillä pääsee kotiin.
Korpialttari 
Ruubenin helikopteri odottaa tuolla tallissa. Isi on maailman tärkein olento tällä puolen maapalloa. Onneksi on isi, jota ikävöidä, onneksi on kopteri rakennettuna. Odotamme jännityksellä, minkälaisen tavan lähettää isi kotiin meidän luokse Taivaan iskä on keksinyt.
koskettavaa 😥
Tunnen hivenen syyllisyyttä tuhkapilvestä, mutta toisaalta olen siitä onnellinen. Se on nimittäin minulle rukousvastaus. Jos tuhkapilveä ei olisi, ylikierroksilla elämäänsä elävä veljeni olisi muuten taivaalla erilaisten lentovekottimien kanssa vuorokaudet läpensä – kuten viimeisen puolivuotta. Nyt hän on kotona ja lepää = nukkuu, harrastaa ja viettää aikaa vaimonsa kanssa. Olen ollut hänestä, väsymyksestään ja avioliitostaan niin huolissani.
Nyt kun Herra näin on kuullut huutoni, mietin nöyränä, mitä valtavia keinoja Hänellä oikeasti on käytettävissä. Herra pysäyttää koko Euroopan lentoliikenteen, jotta mun pikkuveli voi saada lepoa!!!!
Harmi, että se hankaloittaa sinun ja perheesi elämää.
Meillä valtava Jumala on! Tiesin pyytäväni asiassa suuria Jumalalta, mutta että Hän tekee näin suuria, lyö kyllä ällikällä. Pitää siis tosiaan jatkossa miettiä tarkasti, mitä pyytää… ;D
Hei Kukkis,
Tosiaan, ehkä sellainen pienempi lentoliikenteen lamauttaminen voisi seuraavaksi riittää. Hienoa silti, että veljesi saa levätä hetken ja olla vaimonsa kanssa. Kyllä mekin selviämme.
Nyt kun saimme edes Skypen toimimaan, niin tilanne on jo aika paljon helpompi.