Korpialttari

Näin loman jälkeen on mukavaa palata taas virtuaalisen päiväkirjan pariin. Lomalla ollessani huomasin ohimennen, että sivustolleni oli kommentoitu ilman minkäänlaisia tunnistamismahdollisuuksia. Ajattelin, että se taitaa olla minun vikani. En ole missään vaiheessa kertonut tämän blogisivuston sääntöjä. Tuo otsikon lause liittyy vanhaan lastenleirilakiin: ”Leirillä ei ole pakko olla, mutta siellä on pakko totella”. Samoin ei korpialttariakaan tarvitse lukea, eikä siellä tarvitse kommentoida, mutta toteltava on. Tässä muutamia perussääntöjä perusteluineen.

Erilaisissa netiketti-oppaissa sanotaan muun muassa, että:

”Kirjoita sähköpostissa (tai netissä) vain sellaista, mitä olisit valmis sanomaan henkilölle kasvotusten. Ethän myöskään lähetä vitsejä tai asiattomia viestejä henkilöille, joita et tunne henkilökohtaisesti.”

”Jos osallistut keskusteluihin internetissä, kirjoita asiallisesti äläkä häiritse tai loukkaa muita. Varmista, että viestisi liittyy ryhmän aiheeseen.”

”Jos jonkun kommentti saa sinut ärsyyntymään, vedä henkeä ja vastaa vasta kun olet rauhoittunut. Moni kirjoittaja haluaisi myöhemmin poistaa oman kommenttinsa, kun tilanne on rauhoittunut”

Muistan, kuinka takavuosina edellisen seurakuntani nettisivuilla oli vieraskirja. Se toimi ihan hyvin aikansa, mutta sitten sinne alkoi tulla monenlaista kommenttia ja joskus joku toimintaan tympääntynyt saattoi kirjoitella kolmella neljällä eri nimimerkillä saadakseen tilanteen vaikuttamaan siltä, että monikin ajattelee samoin kun hän. Saattoipa joku kirjoittaa toisen nimelläkin. Kun myöhemmin ystäväni kehitteli nuorisotyön työkaluksi Hengenveto.fi -sivuston, sinne laitettiin perinteinen palautelomake. Tuon lomakkeen kautta sitten tuli jos jonkinlaista haukkumakirjettä ja kysymyksiä ilman minkäänlaista osoitetta, mihin olisi voinut esittää perusteluita tai vastauksia esitettyihin syytöksiin. Perään saattoi jopa tulla haukkumakirje siitä, ettei oltu vastattu. Mihinkäs vastaat, kun osoitetta ei ole?

Tästä syystä korpialttarilla kommentoivat ne, jotka uskaltavat nimensä kertoa edes ylläpitäjälle. Uskon, että jokainen miettii pikkuisen tarkemmin mitä kirjoittaa, kun kirjoittaa omalla nimellään. En halua lukea sellaisia kommentteja, jotka ammutaan ihan puun takaa eikä kukaan tiedä kenen kanssa puhutaan. Helpoin tapa toimia osittain nimettömänä on kommentoida nimimerkillä, mutta laittaa oma ja toimiva sähköpostiosoitteensa mukaan. Se tieto jää vain minulle.

Olen itsekin joskus kirjoittanut vihaisena sellaisia kommentteja, jotka olen halunnut myöhemmin poistaa. Siksi on hyvä pitää pieni tauko ja palata asiaan vasta myöhemmin. Kysyen eteneminen on tehokkaampaa kun yksinkertaisten väittämien tekeminen. En poista sellaisia kommentteja, jotka ovat omia mielipiteitäni tai kirjoituksiani vastaan, jos ne ovat muuten asialllisia ja niiden lähettäjä voidaan tunnistaa. Sanon kuitenkin niille, jotka erityisesti haluavat kuulla perusteluita seurakunta-asiassamme tai omista syistäni ja perusteluistani eri valinnoissa, että soittakaa ensin minulle ja jutellaan asioista. En minä voi kaikkea netissä kertoa. Enkä edes halua. Joidenkin kommentoijien IP-osoitteet viittaavat Raahen ja Oulun suunnalle ja olen melko varma, että siellä asti ei ole tämän paikkakunnan asioista välttämättä kaikkein tasapuolisin kuva. Kuten ei meilläkään täällä ole tietoa pohjois-Suomen asioista.

Onko tässä epäselvää tai tarkennettavaa?