Luokanopettajaksi opiskeleva Hämeenlinnalainen Ulla Appelroth kirjoittaa blogissaan aikalailla yleisestä ilmiöstä: läsnäolosta. Aina silloin tällöin iltapäivälehtien toimittajat kaivavat sisältään sen todellisen journalistin ja kertovat meille taviksille siitä, kuinka moni kansanedustaja on käynyt vain istunnossa painamassa paikallaolonappiansa ja lähtenyt sen jälkeen pois kokouksesta. Läsnä vai paikalla, siinäpä pulma.
Douglas Estes kirjoittaa kirjassaan SimChurch: Being the Church in the Virtual World käsitteestä telepresence, joka voidaan kai kääntää etäläsnäoloksi. Suosittelen lukemaan koko kirjan, että pääset käsitteeseen sisään, mutta peruskysymyksenä on juuri läsnäolon määritelmä. Ja tässä tapauksessa vieläpä seurakunnassa läsnäolon määritelmä. Pohjille Estes heittää pari Paavalin lausetta:
Sillä jos ruumiillisesti olenkin poissa, olen kuitenkin teidän kanssanne hengessä ja iloitsen nähdessäni järjestyksen, joka teidän keskuudessanne vallitsee, ja teidän lujan uskonne Kristukseen. Kol 2:5
Sillä minä, joka tosin ruumiillisesti olen poissa, mutta hengessä kuitenkin läsnä… 1.Kor 5:3
Ajatuksenaan Estes siis esittää, että jos Paavalikin erottaa fyysisen ja hengessä läsnäolemisen, voisimmeko me? Me emme täällä Suomessa ole vielä virtuaaliseurakuntia perustaneet, emmekä me edes ole siihen valmiita. Tulkoon tässä nyt lukijoilleni kerrottua, että en enää kuulu kotipaikkakuntani helluntaiseurakuntaan. Syitä en tässä erittele, mutta kerron, että laitoin kysymyksen kahteen kotikaupunkiani lähellä sijaitsevaan helluntaiseurakuntaan. Kysymyksen sisältönä oli, että voisinko kenties liittyä jäseneksi heidän seurakuntaansa. Kumpikin laittoi asian pohdittavaksi. Pohtijoina ovat yleensä vanhimmistot, hallitukset tai johtoryhmät, ihan sen mukaan, miten seurakunnat ovat asiansa järjestäneet.
En tähän päivään mennessä ole saanut vastausta. Kolmisen kuukautta olen odotellut ja ilmeisesti asiani on unohdettu. Mitä tulee nimenomaan tähän läsnäoloon, niin joku onkin sanonut, että on helmpompi ihmisen päästä taivaaseen kuin liittyä helluntaiseurakuntaan. Vaikka minä olen pastori, uskossa ja työskentelen suuren kristillisen järjestön alaisuudessa, minun jäsenyyteni seurakunnassa on vaikea asia ja kaatuu johonkin tekniseen muotoseikkaan.
Eli: En halua syytellä ketään. Tunnen seurakuntien päättäjät ja tiedän, että heidän on vaikea toimia tilanteessa, jossa on otettava niin monta muuttujaa huomioon. Haluan vain kysyä teiltä: Onko tilanne teidän mielestänne oikein? Miksi etäläsnäolo on meille täysin vieras käsite? Pitääkö sen olla?
Korpialttari 
Tää on kyllä mielenkiintonen juttu. Tuo Simchurch täytyy lukea, lainaatko sen mulle talvipäivillä? Lupaan palauttaa sun unchristianin silloin. 🙂
Sinänsä uskon tuohon etäläsnäoloon tiettyyn rajaan asti, mutta toisaalta se vähän epäilyttää, vaikka teknologiafriikki olenkin. Mm. ystävämme Rick Warren ei muuten arvosta ollenkaan käsitettä ”olla hengessä mukana”. Ja useimmitenhan se onkin niin, että se joka väittää olevansa esim. seurakunnan jumalanpalveluksessa mukana hengessä, tuskin muistaa koko tilaisuuden olemassaoloa.
Pohjimmiltaan tässä virtuaalielämässä ja etäläsnäolossakin taitaa olla kysymyksessä ihmisen pyrkimys Jumalan kaltaisuuteen; kaikkitietäväksi, -voivaksi ja kaikkiallaläsnäolevaksi.
Kyllä lainaan.
Tottakai tuo koko konsepti epäilyttää, mutta on kirjassa aika vahvaa perusteluakin asian puolesta. Estes kysyy muutaman tarkentavan kysymyksen läsnäoloon liittyen:
1. Jos olen paikalla sunnuntaina, mutta ajattelen koko ajan iltapäivän menoja, olenko läsnä?
2. Jos menen Megaseurakunnan parvekkeelle, paikalle 84K ja katselen pastoria näytöltä, olenko läsnä?
3. Jos olen lastenhoitohuoneessa kokouksen aikana ja kuuntelen puhetta kaiuttimista, olenko läsnä?
4. Jos joudun sairaalaan, ja rukoilen siellä pastorin saarnan puolesta ja kuuntelen sen myöhemmin nauhoitteena, olenko läsnä?
5. Jos olen samassa sairasvuoteessa, mutta menen läppärilläni Second Lifen Anglikaanisen seurakunnan kokoukseen, olenko läsnä?
Ytävämme Rick ei kenties ole ajatellut asiaa yhtä paljon, kuin uusi ystäväni Estes. Tri Douglas Estes on San Josen Western Seminaryn apulaisprofessori Uuden Testamentin opetusalueella ja Berryessa Valley Churchin johtava pastori. Noilla tiedoilla voit siis onkia vaikkapa lisätietoa tästä ennen aika tuntemattomasta teologista. 😀
Juu Rick ei varmasti puhukaan jumalanpalveluksen opetuksen vastaanottotavasta. 🙂 Ja onhan Saddlebackissakin aina kokoonnuttu monessa tilassa ja nykyään on multisite-meininki niilläkin.
Tämä jp-osuus on varmasti melko lailla selvää, mutta muu seurakunnan elämä (jos sitä oikeaa elämää on!) onkin sitten jo kiinnostavampi pähkinä. Rukouspalvelua chatissä, evankeliointia twitterissä, ”aitoa sydämentason kohtaamista” (mitä se sitten ikinä onkaan) facebookissa jne. Mitäs ystävämme Estes näistä kertoo? 🙂
Lue kirja, poikaseni. Lue kirja. 😉
Ettei vain joutuisi itse Jeesus (ihmishahmossa) tyytymään pelkkään etäläsnäoloon… Tulee uutta syvyyttä Hänen sanoihinsa: ”Teille on hyväksi, että minä menen pois?”
Näin se on.