Leikkasin tuossa eräänä päivän huvikseni lehdestä talteen oheisen ilmoituksen. Siinä erilaiset seurakunnat ja yhdistykset ilmoittelevat toiminnastaan. Jos taas kerran yrittää asettua H. Moilasen asemaan ja lukee ilmoituksia, niin eipä tämä aina hyvältä näytä.
Itse en oikein koe mitään vetoa profeetalliseen ilosanomatapahtumaan. Nimen olisi ainakin voinut kirjoittaa oikein. En ehkä koe myöskään sunnuntai-iltapäivän ratoksi lähteväni kuuntelemaan viestiä tuonelan porttien takaa, kun en aina halua kulla kaikkia viestejä tältäkään puolelta portteja. Samaan aikaan on toki tarjolla jopa vetopasuunasooloa ja lausuntaa, jos vaikka kulttuurinnälkäni estää menemästä ihan tavalliseen tilaisuuteen. Tabernaakkelinkin ilmoitus alaoikealla jättää vähän kylmäksi. Mitähän siinä oikein yritetään tiedottaa. Uskoakseni kuitenkin karjalatalon yläsalissa, toisessa kerroksesssa, Liisa Jokitalon ja Jean Roosin johdolla tapahtuu jotakin. En uskalla lähteä katsomaan.
Mitä yritän sanoa? Sitä vain, että ihan rehellisesti, onko noissa ilmoituksissa mitään sellaista, mikä houkuttelisi minua menemään mukaan? Kovin syvältä ei omaa vastaustani tarvitse hakea: Ei ole. Varmasti kaikissa seurakunnissa on mukana vilpitöntä, upeaa ja sydämellistä porukkaa. Heitä en tunne. Ainoa kontakti näihin tahoihin on oheiset ilmoitukset ja se ei vielä riitä. Mitenkäs sinä markkinoit tilaisuuksiasi?
Kyllä Siiloan seurakunta ja Helsingin Siionkin kuulostaa pikkasen liian etäisiltä :O Kyllä siinäkin vois säästää, että jättäis vaan tuollaset ilmoitukset pois… ei niistä oo ku haittaa.
Voihan se toki olla, että ovat ilmaisia nuo tuollaiset ilmoitukset ja kai oma väki tarvitsee muistutuksen. Ei liene silti ihan mainonnasta kysymys. Tiedottamista kai, jos sitäkään.
Oho, ootpa löytänyt herkullista settiä. Way to go Suomen siion!!
Way to go indeed 😀
Em. seurakunnat ovat kyllä sen verran vanhahtavia, ettei niille hyödyttäis mitään nettisivuja tehdäkkään 🙂 Lehtimainonta on heille ainoa oikea.
Tosin sekään nyt ei ois pakko tehdä a la 60 -luku.
Mahtaa tämä maailma muuttua niin nopeasti, etteivät kaikki tahot oikein ehdi mukaan kehitykseen. Surullista on, että monilla nuoremmilla olisi osaamista ja haluakin mennä eteenpäin, mutta siihen ei aina löydy tilaa. Tosin lehdessä esiintyvien järjestöjen mukanaolo on puhtaasti sattumaa, enkä juuri heidän toimintaansa osaa ottaa kantaa.
Juu, tää on ihan mahtava aihe. Kyl se näin on että enemmän pitäis keskittyä siihen mitä ja miten seurakuntia mainostetaan (itse juuri palvelen seurakunnassa mediapuolella).
Juna on ajanut jo aikaa sitten ohi sellasista mainnoksista missä vaan pelotellaan ihmisiä helvetillä tai sitten ne mainokset menee normipertsan yli niin että tukka vaan vähän heilahtaa kun käytetään niin vaikeata terminologiaa. Miksi ei manosteta sitä mitä Jeesus oikeasti tekee tänään – tässä ja nyt: parantaa, vapauttaa ja pelastaa…?
Ja mitä tulee mediaan yleensäkin, niin seurakuntien tulisi olla yhä enemmän esillä, ei instituutioina vaan tuoden esiin myös ne oikeat persoonat (eli henkilöt) mistä Jeesuksen ruumis koostuu – unohtamatta evankeliumia. Seurakuntaa ei pidä erottaa pois tästä maailmasta. Eikä pidä myöskään pidä pelätä että herätetään keskustelua ja siksi vetää matalaa profiilia – ihmisten herättelyhän on juuri se asian ydin! Ai että, mä taidan ihan innostua tästä aiheesta – halleluuja, ei muut kuin vaan etiäpäin Jeesuksen nimessä 🙂
On aina hienoa lukea kommentteja sellaisilta ihmisiltä, jotka innostuvat asiastaan. Jatka vain todellista palvelemistasi mediapuolella. teitä tarvitaan kipeästi tänään.