http://viaecclesiae.blogspot.com/2010/01/turvallisen-yhteison-ongelma.html

Joka tapauksessa seurakunnan johtaja, joka hairahtuu hyväksikäyttöön hairahtuu myös helposti sitä peittelemaan käyttämällä hyväkseen hengellista valtaansa. Eli juuri sitä, että tarvitaan useita todistajia tai toisaalta ollaan valmiiksi antamaan anteeksi sinänsä kyllä Raamatun opetuksen mukaan, mutta annetaan anteeksi hyväksikäyttäjälle, vaan ei hoideta uhria.

Tonyn lailla minäkin haluan ja jaksan uskoa siihen, että me kaikki opimme myöntämään virheemme, kantamaan vastuumme ja toimimaan jatkossa paremmin. Niitä Tony kaipaamia tuuletusikkunoita voidaan kyllä rakentaa lisää.

Mukavaa muuten, että Tony intoutui mukaan keskusteluun. Tiesinkin, että olet tiukka pelimies, mutta että syvällinen ajattelija, se on uutta

Kaikesta huolimatta haluan uskoa että uskonnolliset yhteisöt, jotka ovat kohdanneet pedofiiliongelmia yhteisössään, pyrkivät oppimaan tapauksista jotain. Eivät toki niin että kehittäisivät entistä tehokkaampia tapoja salata tapaukset, vaan niin että ilmiöstä reilusti keskusteltaisiin jos sellaisen olemassaolo tiedostettaisiin, ja tehtäisiin kaikki mahdollinen ilmiön kitkemiseksi yhteisöstä, siinä määrin kun se on mahdollista. Tuossa työssä yhteisöjä auttaa – halusivat ne sitä tai eivät – media.

Yksi seikka mikä tuli mieleen siitä miksi juuri uskonnollisissa yhteisöissä tekee sellaisen, että niissä esiintyy pedofiliaa, liittyy fundamentalisuuteen ja konservatiivisuuteen. Poikkeava seksuaalinen käyttäytyminen luetaan uskonnollisissa yhteisöissä usein pelkäksi valinnaikseksi irstailuksi, eikä ymmärretä (tai haluta ymmärtää) että kyse on usein ihan oikeista fyysisistä poikkeamista esim. aivoissa. Näin ollen pedofiilin seksuaaliset mieltymykset eivät valitettavasti muutu siitä miksikään, jos tämä sattuu kuulumaan johonkin uskonnolliseen yhteisöön. Eikä silläkään ole merkitystä minkä merkkiseen lafkaan tämä sattuu kuulumaan. Tuossa suhteessa uskonnollisilla yhteisöillä olisi seurakunnissa ajatusmalleissa tuuletuksen paikka. Vaan riittääköhän monessakaan seurakunnassa ikkunoita tuollaiseen, on toinen tarina.

Edellämainitun tuloksena seurakunnat saattavat valitettavasti tarjota pedofiileille temmellyskentän, jollaista ei muualta yhteiskunnasta löydy. Olisi toivottavaa että erilaisten uskonnollisten yhteisöjen vastuuhenkilöt tiedostaisivat tämän.