Jussi Halla-Ahon kirjoitti melko lailla loistavan kirjoituksen minareeteista.
Lue ja kerro oma kantasi. Itse olen jo pitkään ollut huolissani länsimaisen yhteiskunnan loputtoman suvaitsevaisuuden ja sietämisen mielekkyydestä. En vain näe kaikkea tätä kehitystä suotavana. Edellisessa kirjoituksessa ihmettelin, että voiko maahanmuutosta tai seksuaalisesta häirinnästä sanoa paljoa leimautumasta rasistiksi tai sovinistiksi. Sama ajatus nousee nyt mieleen: voiko Islamin nähdä rehellisesti maailmanvaltaan pyrkivänä uskontona vai onko se vain suvoitsemattomuutta?
Tallennettu aiheeseen Islam, Maahanmuuttaja, Yhteiskunta | Avainsana(t): Islam, Jussi Halla-Aho, Kehitys, Minareetti, Rasisti, Sovinisti, Suvaitsevaisuus, Yhteiskunta | Jätä kommentti »
Yle kirjoitta nettisivuillaan seksuaalisesta häirinnästä, jonka kohteeksi joutuvat naispapit. Kyselyn mukaan yli puolet pääkaupunkiseudun naispapeista oli kokenut työssään seksuaalista häirintää. On toki aina ikävää, että joku joutuu työssään kohtaamaan seksuaalista häirintää. Tiedän miespastoreita, jotka ovat joutuneet puolestaan torjumaan suoriakin lähentely-yrityksiä vaikkapa ihan tavallisessa keskutelutilanteessa.
Voi olla, että saan aikaan myrskyn vesilasissa, mutta sanon kuitenkin. Tuntuuko joskus siltä, että rasismista ja seksuaalisesta häirinnästä on vaikea sanoa mitään muuta kuin rajua tuomiota, tai muuten leimautuu rasistiksi tai sovinistiksi? Tarkoitan siis sitä, että vaikka Suomessa asuu aivan upeita maahanmuuttajia ja itsekin tunnen upeita persoonia, joiden läsnäolo on pelkästään rikastuttanut suomalaista kulttuuria, en minä silti aivan joka jannua katso hyvällä. Sellainen muuttaja, joka ei kunnioita meidän lakejamme ja tapojamme ei ansaitse kenties ihan samanlaista kunnioitusta kuin se, joka yrittää tosissaan sopeutua tämän maan elämään. Olenko siis rasisti, kun ajattelen näin?
Samoin tuntuu, että seksuaaliseksi häirinnäksi lasketaan kyllä välillä liian herkästi erilaisia asioita. Sen verran minuakin on halailtu ja käsi on olkapäälle laskettu, että jos joka kerrasta suuttuu, niin vaikeaa on elää. Luulenpa, että koko keskustelu kääntyykin itseään vastaan, jos kaikki teot niputetaan samaan nippuun. Vai olenko väärässä? Voipa niinkin olla. Eli mielestäni on ero rintojen puristelulla ja käden olkapäälle laskemisella, takapuolen kopeloimisella ja halauksella. Vai onko? Onko kaikki tämä seksuaalista häirintää? Nyt olis hyvä aika kertoa, ettei tee taas väärin jossakin. En soisi olevani sekä rasisti, että sovinisti.
Ymmärrän, että ihmiset kokevat asioita eri tavoin, enkä haluaisi aiheuttaa kenellekään käytökselläni mielipahaa, mutta käytetäänkö seksuaalista häirintää myös uhkauksena, jolla ajetaan asioita läpi vain pelottelun keinoin? Ei liene oikein sekään?
Ps. Nämä ajatukset eivät siis liity suoranaisesti naispappien kokemuksiin, lähtivätpä vain uutisesta liikeelle…
Tallennettu aiheeseen Maahanmuuttaja, Naispappi, Perspektiivi, Seksuaalinen häirintä, Seurakunta | Avainsana(t): Lähentely, Maahanmuuttaja, Naispappi, Rasismi, Rasisti, Seksuaalinen häirintä, Sovinisti | Jätä kommentti »
Saattaa olla, että Raamattu on jo tullut luettua läpi niin monta kertaa, että tarvitsee uutta materiaalia, mutta että ihan näin vapaasti haetaan innovaatiota..? Onko sinulle sattunut vastaava tilanne? Siis sellainen, että kaikki ei ole ihan sitä, miltä näyttää? Muistan ainakin yhden valokuvan, jossa kaksi ihmistä katseli eri suuntaan. Henkilöillä oli syvyyssuunnassa eroa pari metriä, mutta kuvassa näytti, kun olisivat suudelleet. Näitä sattuu, mutta onko näiden perusteella liian helppo tuomita?
Tallennettu aiheeseen Huumori, Perspektiivi, Raamattu, Tuomio | Avainsana(t): Raamattu, Innovatio, Moka, Materiaalia, Kirjakauppa | Jätä kommentti »
Mielestäni jokaisen ihmisen pitäisi oppia tekemään hyvää. Erityisesti seurakuntien pitäisi olla edelläkävijänä hyvän tekemisessä. Jos seurakuntasi ei tunnu tarttuvan tämän maailman ongelmiin, voit silti yksilöihmisenä tehdä osasi. Alla neljä loistavaa mahdollisuutta vaikuttaa maailman suuriin ongelmiin.
Kiva.org auttaa tavallisia ihmisiä lainaamaan rahaa yrittäjille köyhisä maissa. Ideana on auttaa ihmisiä nousemaan pois köyhyydestä yrittäjyyden kautta. Kivan kautta järjestetään suoraan ihmiseltä ihmiselle mikrolainoja, joilla mahdollistetaan yrittäjyys ympäri maailmaa. Kivan periaatteisiin kuuluu suora kontakti aitoon ihmiseen. Opit tuntemaan toisen ihmisen liikeidean ja autat häntä pääsemään taloudellisesti jaloilleen. Kun saat lainasi takaisin, voit lainata rahaasi edelleen.
A21 kampanja koostuu yksilöistä, organisaatioista, virkailijoista ja tavallisista ihmisistä, jotka ovat sitoutuneet lakkauttamaan epäoikeudenmukaisuuden maailmassa tällä 21. vuosisadalla. Kampanjan tavoitteen on lisätä tietoa, saada rikollisia oikeuden eteen ja tarjota kuntoutusta pelastetuille ihmiskaupan uhreille. Järjestö haluaa taistella ihmiskauppaa vastaan kokonaisvaltaisesti. Arviolta 2 – 4 miljoonaa ihmistä viedään seksiorjiksi rajojen yli vuosittain. Ihmiskaupan arvioidaan tuottavan 9.5 miljardia dollaria vuosittain. Murskaava enemmistö ihmiskaupan uhreista on naisia ja lapsia. Keskimääräinen ihmiskaupan uhri joutuu keskimäärin 20 kertaa päivässä harrastamaan seksiä tai tulemaan raiskatuksi.
Stand Up on taistelua köyhyyttä vastaan. Maailmassa lasketaan olevan yli miljardi ihmistä, jotka elävät köyhyydessä. Stand Up on muun muassa vaatinut hallituksia ja johtajia sitoutumaan seuraaviin tavoitteisiin: Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä, tarjota perusopetusta kaikille, edistää tasa-arvoa ja vahvistaa naisten asemaa, vähentää lapsikuolleisuutta, parantaa äitien terveyttä, taistella HIV/Aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan, varmistaa ympäristön kestävyys ja muodostaa maailmanlaajuinen yhteistyöverkosto kehitysksen saavuttamiseksi
RED on yksinkertainen idea, jossa länsimaisten kuluttajien ostovoima muutetaan taloudelliseksi voimavaraksi, jolla autetaan hädänalaisia. RED erikoistuu erityisesti auttamaan AIDSin uhreja. Kun ostat RED tuotteita tai palveluita, se ei maksa sinulle mitään. Palveluiden tai tuotteiden tuottaja kuitenkin maksaa puolet voitostaan ostaakseen ja levittääkseen AIDS-lääkettä Afrikkaan.
Tallennettu aiheeseen Auttaminen, HIV/Aids, Ihmiskauppa, Köyhyys, Mikrolaina, Seurakunta, Tehtävä | Avainsana(t): A21Campaign, HIV/Aids, Hyvää, Ihmiskauppa, Köyhyys, Kiva.org, Ongelma, RED, Seurakunta, Stand Up | 15 Kommenttia »
Meissä ihmisissä on sisäänrakennettuna joku kumma geenivirhe. Kaikkina aikoina ympärillämme on luovia, energisiä, taitavia ja idearikkaita ihmisiä. Kaikkina aikoina on myös isompi joukko porukkaa, joka onnistuu tekemään luovista ideoista kiveenhakattuja dogmeja.
Suomalaisessa vapaaseurakunnallisessa elämässä on ollut jo vuosien ajan tapana pitää niin sanottuja jumalanpalveluksia sunnuntaisin klo 11.00. Olen antanut itselleni kertoa, että ajankohta juontaa juurensa maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta, jossa oli ehdittävä tehdä maatilan hoitamiseen tarvittavat työt ennen kirkkoon menoa. Klo 11 oli siis loistava aika agraariyhteiskunnassa. Onko se sitä vieläkin? Montako maanviljelijää seurakunnassasi on?
Lähetystyöntekijä Hannu Happonen kertoi kerran tulleensa kotimaahan lomalle ja kyläilleensä eri seurakuntalaisten luona. Jokaisessa kyläpaikassa oli valiteltu samaa murhetta. Olivat kuulemma ajatelleet muuttaa tuon perinteisen sunnuntaikokouksen alkamisajankohtaa klo 11.30:een. Kolmannessa kyläpaikassa olivat jopa eroamassa seurakunnasta mokoman jumalanpilkan vuoksi. Happosen kertomus on loistava esimerkki siitä, miten alunperin hyvästä ideasta tulee dogmi, josta ei anneta periksi. Ovatpa jotkut nähneet, että Jumala on Raamatussa määrännyt jumalanpalveluksen alkamaan klo 11. Rehellisyyden nimissä on muistettava, että Happonen lisäsi kertomukseensa sen, etteivät ajankohtauskovaiset hätkähdä mitenkään esimerkiksi Aids/HIV-ongelman laajuutta.
Vapaissa seurakunnissa kasvaneet tietänevät senkin, että “meillä ei ole kaavoja”. Hienon ajatuksen taustalla on syvä ymmärrys siitä, että “annetaan tilaa Pyhälle Hengelle toimia”. Jos kuitenkin katsoo useimpien seurakuntien tilaisuuksia, saa vahvan käsityksen siitä, että Pyhä Henki on melko lailla kaavamainen toimija. Hän tuntuu olevan erityisen ihastunut 50- ja 60-lukujen aikana kehittyneeseen seurakuntakulttuuriin. Mitä dogmeja sinä havaitset seurakunnassasi. Mitä ei saa milloinkaan muuttaa? Ehkäpä tässä auttavat Graig Grossin sanat: “Mitä sääntöjä seurakunnassasi tai herätysliikkeessäsi on? Riko ne!”
Tallennettu aiheeseen Dogmi, Muutos, Raamattu, Seurakunta, Teologia | Avainsana(t): Agraariyhteiskunta, Dogmi, Energinen, Geenivirhe, Graig Gross, Hannu Happonen, Idearikas, Jumalanpalvelus, Luova, Pyhä Henki, Taitava | Jätä kommentti »
Luin hiljattain Bobby Gruenewaldin postauksen LifeChurchin Swerwe -blogista. Bobby kertoo, kuinka vuonna 1896 Presbyteerikirkon johtajat tuomitsivat polkupyöräilyn sunnuntaisin, koska se vie ihmiset kauemmas kirkosta. Bobby lopettaa artikkelinsa kysymällä, että mitä esimerkkejä löytyy tämän päivän seurakunnasta asioista, jotka tuomitaan sen sijaan että niitä hyödynnettäisiin? Postausta seuranneessa keskustelussa tulivat esille ainakin entisaikaan tuomitut haarukat, anestesia, virsien veisaaminen, pyhäkoulut ja jopa kirkkorakennukset.
Musiikki- ja soitinrintamalta löytyy toki ehtymätön varasto tuomion kohteeksi joutuneita asioita. Musiikkityyleistä on kai kaikki tuomittu sopimattomaksi, mutta toki hevi-, rock- ja vaikkapa tanssimusiikki on aivan erityisen saatanallista. Instrumenteista haitari, kitara, erityisesti rummut ja vielä muutamat muutkin ovat päätyneet tuomittujen listalle. Muusikkojen pukeutuminen, sanoitukset, levynkannet ja keikkapalkkiot ovat kaikki saaneet oman osansa kivenheittäjistä.
Tekniikkapuolella TV, Internet, värivalot, savukoneet, lähes kaikki PA-tekniikka ja jopa korvatulpat on tuomittu. (Pastori tiesi kertoa, että korvatulpat ovat perkeleestä. Olin aivan luullut niiden olevan vaahtomuovia.) Ennenmuinoin olivat myös nuortenillat ja evankeliointi televisiossa kiellettyjen asioiden listalla.
Jos joku on vuosikausia seurannut meidän uskovien touhuja, niin ei ihme, jos meistä on vähän outo kuva jäänyt joillekuille. Varmaankin samanlaisista tunnelmista ammentaa energiaansa hevibändi HB. Ville Mäkipelto ruotii heidän uusinta singleään blogissaan Verbaalinen velodromi.
Tuleeko sinulle mieleen muuta listattavaa?
#edit
Pyykkinarut
Leirit
Parta
Hiusten värjääminen ja permanentti
Uhreilu (erityisesti seurauhreilu)
Tallennettu aiheeseen Huumori, Musiikki, Seurakunta, Teknologia, Tuomio | Avainsana(t): Bobby Gruenewald, Swerwe, Polkupyörä, Haarukka, Anestesia, Hevi, Rock, Kitara, Rummut, TV, Internet, Värivalot, Savukoneet, Vaahtomuovi, Tuomio | 7 Kommenttia »
Fail Blogista löysin oheisen mainoksen. Kivaa, että joku etsii, mutta on aika lailla sen näkönen kaveri, että ei haittaa, vaikkei niin etsisikään…
Tallennettu aiheeseen Huumori | Avainsana(t): Etsiä, Mainos, Suosittu | Jätä kommentti »
Joskus aina kuulee seurakuntapiireissä ajatuksen, että seurakuntalaiva on iso laiva, jolla on pieni peräsin. Tällä halutaan hienovaraisesti kertoa, että muutokset vievät aikaa. Kun joskus nuorena halusin joidenkin asioiden muuttuvan ja päivittyvän, minulle muistettiin aina kertoa seurakuntalaivan pienestä peräsimestä. Muistanpa senkin, että ajatus tuntui minusta melko lailla viisaalta ja siihen ei oikein nuorena osannut mitään sanoa.
Vaikka ajatuksen taustalla onkin varoitus muuttaa asioita liian rajusti, on minua jo pitkään vaivannut se, että samaa hokemaa käytetään tekosyynä paikallaan pysymiselle. Sanoinkin joskus, että jos laivassa on pieni peräsin, ruoria pitää tempoa entistä rajummin ettei törmätä edessä olevaan jäävoreen. Ron Sylvia rohkeni esittää kirjassaan Starting new Churches on Purpose, että useimmissa laivoissa on peräsin jo aikaa sitten ruostunut kokonaan irti ja laivat ovat tuuliajolla.
Jos samaa analogiaa jatkaa, voisi todeta joidenkin seurakuntalaivojen kapteenien olevan unessa, päällystön riidoissa ja miehistönkin pienissä ryhmissään sen mukaan, minne kukin haluaisi laivan etenevän. Osa matkustajista on pudonnut veden varaan, mutta kenelläkään ei riitä aikaa heidän auttamisekseen, saati laivan alkuperäisen pelastustehtävän toteuttamiseen. Hukkuva maailma ansaitsisi parempia laivoja ympärilleen, eikö totta?
Tallennettu aiheeseen Laiva, Seurakunta, Tehtävä | Avainsana(t): Kapteeni, Laiva, Muutos, Päällystö, Pelastus, Peräsin, Ron Sylvia, Seurakunta | Jätä kommentti »
Nyt on korpialttarillakin ylistelty Jumalaa perheen uudesta tulokkaasta. Applen iPhone 3GS 32Gb puhelin tuli pitkän odotuksen jälkeen taloon. Muutaman päivän kokeilun jälkeen olen ollut enemmän kuin tyytyväinen.
Muistan, kuinka Mac-uskovaiset yrittivät minua jo kauan sitten innostaa kääntymään kapinoinnistani todelliseen vapauteen. Tänään hävettää, että olen taistellut niin kauan todellista vapautta vastaan. Havahduin hiljattain uuden vakaumukseni syvyyteen, kun tajusin, ettei Canon monitoimitulostimelleen ajureita Macille. Päätin siitä paikasta jättää kaikki Canonin tuotteet ostamatta. Macista en luovu. Canonista ei tee edes tiukkaa luopua.
Jos pääsen etenemään pyhityselämässäni syvempään suhteeseen, vaihdan pian pöytäPC:nikin pois. Sen jälkeen ei talossamme ole enää muita kuin Applen tuotteita. Luulen, että tänne alkaa ihan ihmisiä muuttamaan asumaan sen seurauksena…
Tallennettu aiheeseen Apple, Huumori, Markkinointi, Teknologia, iPhone | Avainsana(t): Poika, Apple, Canon, iPhone, Pyhitys, Kapina, Vapaus, Huumori | 3 Kommenttia »
Sanotaan, että suomalaiset ovat kiekkohullua kansaa. Voipi olla. Ainakin lajissa on jotakin suomalaiselle metsäläiselle sopivaa rähinää. Aina joskus saa todistaa tilannetta, jossa jonkinmoinen miesporukka katselee peliä ja paikalla on joku peliä ymmärtämätön tai sellaiseksi tekeytyvä naisihminen. Naisparka ei sitten tajua millään paitsiosääntöä, pitkää kiekkoa tai muuta lajin säännöstöön kuuluvaa. On hauskaa seurata, kun ukkoparat yrittävät selittää sääntöjä naiselle, joka on koko asiaa kysynyt vain häiritäkseen miesten keskittymistä.
Oikeastaan säännöt ovat pelin ydin. Ne antavat raamit, jonka puitteissa sitten peliä viedään eteenpäin. Aina välillä koko hallillinen yleisöä huutaa rytmikkäästi tuomarille: “nuija, nuija”, osoittaakseen nähneensä tilanteen paremmin kuin ilmiselvästi puusilmäinen oikeudenjakaja.
Oletko laittanut merkille, että kukaan ei lähesty jääkiekkoa kieltojen näkökulmasta. Kukaan ei ajattele, että tämähän on typerä laji, kun ei saa mennä paitsioon tai lyödä kaveria mailalla päähän. Kukaan ei sano, että jääkiekko on turhaa, kun kädellä ei saa tehdä maalia tai maalivahtia saa työntää ensin pois laukauksen tieltä. Ihminen hyväksyy sen, että säännöt ovat olemassa jos peliä haluaa pelata.
Jotenkin me olemme saaneet annettua uskosta sen kuvan, että ihminen lähestyy sitä kielloista käsin. Kuinka moni onkaan vastaillut sellaisiin kysymyksiin kuin: saatteko katsoa televisiota, saatteko juoda viinaa tai saatteko polttaa tupakkaa? Saako harrastaa seksiä ennen avioliittoa ja tuhat ja yksi muuta kysymystä. Miten me olemme antaneet sen kuvan, että uskossa on ensisijaisesti kysymys kielloista. Miksi ihminen ei ensin huomaa syvää ja todellista elämää, jota haluaisi elää tietyillä pelisäännöillä? Lieneekö vika viestinnässä vai peräti oman elämän esimerkissä? Onko niin, että me jotenkin kerromme säännöt ja kiellot kavereille, ennenkuin ovat edes lajista kiinnostuneet? Mitäs, jos saisimme ensin läheisemme kiinnostumaan itse pelistä ja vasta sitten alkaisimme tarkentaa pelin hienouksiin kuuluvia sääntötulkintoja?
Tallennettu aiheeseen Jääkiekko, Seurakunta, Teologia | Avainsana(t): Jääkiekko, Säännöt, Usko, Kielto, Tuomari, Viina, Tupakka, Seksi, Oikeudenjakaja | 6 Kommenttia »
